KIHU: Kansainvälinen huippu-urheilumenestys vaatii Suomessa selkeämpää johtamista, enemmän ammattimaisuutta ja vähemmän kompromisseja

26.2.2026

Kuvakollaasi, jossa olympiaurheilijoita hiihtämässä ja golfaamassa. — Kuva: Suomen Olympiakomitea / Jesse Väänänen

Kansainvälisesti menestyneiden urheilijoiden, valmentajien ja asiantuntijoiden näkemysten pohjalta on koottu selvitys siitä, mitä kansainvälinen vaatimustaso tarkoittaa. Tämä selvitys tuo esille suomalaisen urheilujärjestelmän keskeisimmät menestystä tukevat ja rajoittavat tekijät sekä esittää 13 toimenpide-ehdotusta suomalaisen huippu-urheilumenestyksen parantamiseksi. Näiden toteutuminen vaatii koko suomalaisen huippu-urheiluverkoston panosta.

Selvityksen ydinviesti on, että kansainvälinen vaatimustaso ei ole yksittäinen temppu tai yksi kehittämishanke, vaan kokonaisuus, jossa omistautuminen, arjen tekemisen laatu, osaaminen, yhteistyö ja järjestelmän kyky tukea huipulle pyrkiviä ratkaisevat. Haastateltavien mukaan menestys vaatii jatkuvaa vertailua maailman parhaisiin, oman tekemisen kehittämistä tiedon valossa entistä paremmaksi ja tinkimätöntä työntekoa ilman kompromisseja.

Vaatimustaso kiteytyy seitsemään läpileikkaavaan teemaan

Yhteensä 37 haastattelusta nousi esiin vaatimustasoon liittyviä läpileikkaavia teemoja, jotka koskevat urheilijoita, valmentajia, asiantuntijoita ja johtamista yhtä aikaa. Nämä teemat olivat:

Kunnianhimo, omistautuminen ja arjen laadukas tekeminen
Ammattilaisuus
Osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen kaikilla tasoilla
Kansainvälistyminen ja vaatimustason ymmärrys
Kilpailullisuus
Yhteistyö, tiedon jakaminen ja avoimuus tiedolle
Suunnitelmallisuus, systemaattisuus ja kova työnteko

Haastatteluissa tuli monesta suunnasta vahvasti esiin, että urheilijan arki pitää rakentua urheilun ehdoilla joka päivä. Omaa vaatimustasoaan ja intohimon syntymistä jo hyvin aikaisessa ikävaiheessa kuvaili jääkiekkoilija Mikael Granlund näin:

"Se oli se tietynlainen ajattelumaailma koko ajan, sellainen vaatimustaso ihan pienestä pitäen, että pitää olla ylivoimaisesti paras. Mä muistan kun mulle nuorena sanottiin joskus, että ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä, jos et ole sanotaan vaikka tuntia tai kahta ulkojäillä ja muuta joka päivä. En tiedä, pitikö se paikkaansa, mutta mä olin siellä joka päivä. Se oli hauskaa, mutta samalla mulla oli myös koko ajan se, että haluan olla parempi kuin joku muu."

– Huippu-urheilussa ratkaisevaa on, kuinka arki rakennetaan ja kuinka usein uskalletaan verrata tekemistä maailman parhaisiin – ei vain puheissa, vaan käytännössä. Selvityksen viesti on selvä eli menestystä ei synny ilman selkeää vaatimustasoa ja systemaattista tekemistä, sanoo huippu-urheilujohtaja Janne Hänninen Suomen Olympiakomiteasta.

Suomalaisen järjestelmän vahvuudet ja haasteet

Suomalaisessa järjestelmässä erityisesti urheiluakatemiat ja kaksoisuramalli saivat kiitosta, koska ne auttavat yhdistämään opiskelun ja tavoitteellisen harjoittelun etenkin nuoruusvaiheessa. Monessa lajissa myös harjoitteluolosuhteet arvioitiin kansainvälisesti kilpailukykyisiksi, ja asiantuntijatukea on saatavilla useilla osa-alueilla. Paraurheilun näkökulmasta olosuhteiden saavutettavuus ja laji- ja vammakohtaisen osaamisen varmistaminen nousivat kuitenkin tärkeiksi kehityskohteiksi.

Samaan aikaan selvityksessä nousi esiin tekijöitä, jotka rajoittavat kansainvälisen menestyksen saavuttamista. Haastateltavien mukaan keskeisiä pullonkauloja ovat puutteet kunnianhimossa ja arjen vaatimustasossa, urheilijoiden ja valmentajien toimintaedellytysten ja huippuvaiheen osaamisen riittämättömyys, huippu-urheilun arvostuksen ja urapolkujen houkuttelevuuden heikkous sekä ennen kaikkea rahoituksen pirstaleisuus ja vähäisyys. Lisäksi järjestelmän hajanaisuus ja tehottomuus – epäselvät roolit, päällekkäisyydet ja tiedonkulun katkokset – nähtiin menestystä syövinä rakenteellisina ongelmina.

– Paraurheilussa korostuvat sekä osaamisen että arjen toimivuuden yksityiskohdat: olosuhteiden saavutettavuus, valmennuksen saatavuus ja laji- ja vammakohtainen ymmärrys. Selvityksen vahvuus on, että se nostaa vaatimustason näkyväksi koko järjestelmän läpi, toteaa urheilujohtaja Katja Saarinen Suomen Paralympiakomiteasta.

13 toimenpide-ehdotusta

Selvityksen tuloksena esitetään 13 toimenpide-ehdotusta, jotka on ryhmitelty toimintakulttuuriin, strategiseen ja järjestelmätasoon sekä urheilun operatiiviseen tasoon. Kyseessä ovat ne kaikista kriittisimmät ja selkeimmät asiat, joita on ensiarvoisen tärkeää lähteä toteuttamaan ensi tilassa, jotta suomalaisen urheilun menestysmahdollisuudet paranevat. Monet näistä eivät vaadi merkittäviä taloudellisia panostuksia, vaan ennemminkin toimijoiden halua ja rohkeutta toimia yhdessä, tehdä valintoja ja sitoutua niihin. Toimenpide-ehdotukset ovat

Toimintakulttuuri

1. Viestitään huippu-urheilun vaatimustason ja kunnianhimon kulttuurista sekä toimintatavoista

Strateginen ja järjestelmätaso

2. Määritetään suomalaisen huippu-urheilun menestystavoitteet
3. Uudistetaan ja selkeytetään huippu-urheilun järjestelmä ja johtamismalli
4. Luodaan huippu-urheilutoimijoille toiminnan seuranta- ja arviointijärjestelmä
5. Kehitetään huippu-urheilun rahoituksen kohdentamista
6. Kasvatetaan huippu-urheilun rahoitusta sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta

Urheilu operatiivinen taso

7. Edistetään urheilijoiden ammattilaisuutta
8. Edistetään valmentajien ammattilaisuutta ja lisätään ammattivalmentajien määrää
9. Kehitetään huippuvaiheen valmennusosaamista
10. Päivitetään lajien huippu-urheilun lajianalyysi
11. Keskitetään valmentautumista parhaisiin toimintaympäristöihin
12. Vahvistetaan huippu-urheilun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa käytännön valmennuksen tukena
13. Kehitetään talenttien tunnistamista ja tukemista

Jokaiselle toimenpide-ehdotukselle on nimetty sen käynnistävä taho, jonka vastuulla on koota tarvittavat toimijat yhteen toimenpiteen edistämiseksi ja varmistaa toimenpiteen toteutuminen. Lisäksi on kirjattu, missä järjestyksessä toimenpiteitä olisi ryhdyttävä toteuttamaan ja milloin niiden tulisi valmistua tai vaihtoehtoisesti muodostua pysyväksi uudeksi toiminnaksi tai toimintatavaksi.

– Kun tavoitteet kirkastetaan ja tuki kohdistetaan johdonmukaisesti, urheilijoiden ja valmentajien arkeen voidaan rakentaa ympäristö, jossa maailman kärjen tavoittelu on realistista. Toimenpide-ehdotukset antavat nyt konkretian sille, mistä kannattaa aloittaa, toteaa ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Vaatimustason nostoon voi vaikuttaa jokainen

Ehdotettujen toimenpiteiden onnistuminen on lopulta se, mikä määrittää selvitystyön tulosten arvon pitkässä juoksussa. Muutosten vienti käytäntöön vaatii vahvaa sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä kaikilta suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän toimijoilta.

- Olisi hyvä, että jokainen Suomessa huippu-urheilun tai urheilun parissa toimiva henkilö kävisi työn keskeiset löydökset läpi ja pohtisi, miten asiat toteutuvat omassa toiminnassa, ja miltä osin pystyisi itse vaikuttamaan siihen, että toiminta kehittyisi vielä paremmaksi. Loppujen lopuksi kyse on halusta olla joka päivä vähän parempi, sanoo selvitystyötä vetänyt KIHU johtava asiantuntija Ville Vesterinen.

"Mulla on ollut halu oppia koko ajan uutta, etsiä asioita esimerkiksi fysiikkaharjoittelusta, että mitä pitää tehdä, olen mennyt kysymään kavereilta meren takana että mitä ne tuolla tekee, miksi ne näyttää niin paljon vahvemmalta, miksi ne luistelee kovempaa. Katsonut mitä ne tekee, kysynyt saanko tulla mukaan, saanko teiltä ohjeita. Että ei vain tyydytä ajattelemaan, että kyllä me jo osataan ja tiedetään tarpeeksi." (ote Mikael Grandlundin haastattelusta).

Taustalla tietotyö huippu-urheilun uudistamiseksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta KIHU on toteuttanut keväästä 2025 alkaen "Tietotyö huippu-urheilun uudistamiseksi" -hanketta. Sen yhtenä keskeisenä osana oli kansainvälisen huippu-urheilumenestyksen vaatimustason selvittäminen. Tämän toteuttamiseksi kesä–syyskuussa 2025 haastateltiin yhteensä 37 urheilijaa, valmentajaa ja asiantuntijaa, joilla on omassa roolissaan kansainvälistä menestystä ja kokemusta huippu-urheilun arjesta Suomessa ja/tai ulkomailla. Haastattelujen pohjalta koottua raporttiluonnosta täydennettiin sidosryhmäkyselyllä suomalaiselle huippu-urheiluverkostolle, mihin saatiin vastaus 32 taholta.

Analyysi jäsenneltiin kansainvälisessä huippu-urheilututkimuksessa käytetyn SPLISS-viitekehyksen mukaisesti, jota laajennettiin tässä työssä myös urheilijan ja harjoittelun näkökulmaan. Selvitystyötä toteutti kaikkiaan yhdeksänhenkinen työryhmä, jossa oli edustus KIHUsta, Suomen Olympiakomiteasta, Suomen Paralympiakomiteasta sekä Olympiavalmennuskeskuksista Helsingistä ja Vuokatti-Rukasta.