Sokkopingis

Pelipöytä on pitkä (366 cm) ja kapea (122 cm) kaukalo, jonka molemmissa päissä on maalisyvennys. Keskellä pöytää on keskiseinä, jonka alitse pallo lyödään. Pallo saa liikkua vain pöydän pintaa pitkin.

Pelitapahtumat hahmotetaan kuulon perusteella, sillä molemmilta pelaajilta on silmät peitetty. Tästä syystä hieman tennispalloa pienemmän pelipallon sisällä on hauleja, joista lähtevien äänien perusteella pelaajat pystyvät kuulemaan pallon.

Sokkopingiksen lajiliittona toimii Suomen Paralympiakomitea. Lajia voivat kotimaassa harrastaa niin näkevät kuin näkövammaiset pelaajat Sokkopingiscupin kilpailuissa sekä SM-kilpailuissa. Kansainvälisellä tasolla pelataan MM- ja EM-kilpailut sekä rankingturnauksia.

Peli sopii kaikentasoisille pelaajille. Näkövammaiset ja näkevät pystyvät pelaamaan peliä täysin tasavertaisesti. Sokkopingis ei vaadi suuria tiloja tai suurta määrää pelaajia, joten sen harrastaminen on helppoa. Pelin pelaamiseen tarvitaan pelipöytä, mailat, pallo, silmäsuojat ja mailakäden suojana pelihanskat ennen pelin aloittamista.

Kansallisissa kilpailuissa pelataan tasoluokissa A, B ja C. Luokkiin voivat osallistua sekä näkövammaiset että näkevät molemmista sukupuolista. Luokka A on kilpapelaajille, luokka B pääasiassa harrastajille ja kehittyville pelaajille sekä luokka C uusille pelaajille.

Kansainvälisissä kilpailuissa miehille ja naisille on omat sarjat ja osallistuminen vaatii näkövamman.

Ota rohkeasti yhteyttä Paralympiakomitean lajipäällikköön tai paikkakuntasi tai lähialueesi näkövammaisyhdistykseen, jos olet kiinnostunut sokkopingiksestä!

Lue lisää sokkopingiksestä sivustolta Sokkopingis.fi

SM-kilpailut pelataan tasoluokissa A, B ja C. Mikäli pelaajia on seitsämän tai alle pelataan yksikertainen sarja.

Semifinaaliotteluissa kohtaavat ensimmäisen kierroksen I – IV ja II – III. Häviäjät pelaavat pronssiottelun ja voittajat finaalin. Pelaajat jaetaan kahteen lohkoon, jos pelaajia on sarjassa yli 7, lohkojen voittajat pelaavat lohkojen kakkosia vastaan ja näiden ottelujen voittajat pelaavat finaalin ja häviäjät pronssiottelun. Lohkojen kolmoset pelaavat sijoista 5 - 6, lohkojen neloset sijoista 7-8 jne.

Jos pelaajia on sarjassa yli 15, mutta alle 24 jaetaan pelaajat 4 lohkoon, joista jatkoon menee 2 pelaajaa/lohko. Neljännesvälierä parit määräytyvät seuraavasti: A1 - B2, B1 - A2, C1 - D2, D1 - C2. Otteluiden voittajat semifinaaleihin A-B ja C-D. Semifinaalin voittajat pelaavat finaalissa ja häviäjät pronssiottelussa. Vammattomilla pelaajilla on osallistumisoikeus kisoihin.

Lataa sokkopingiksen säännöt

Kansallinen luokittelu

Kotimaisissa Sokkopingiscupin osakilpailuissa ja SM-kilpailuissa osallistumisoikeus on myös vammattomilla pelaajilla, joten kotimaan kilpailussa pelaavilla ei tarvitse olla luokittelua.

Kansainvälinen luokittelu

Jotta näkövammainen urheilija voi osallistua kansainvälisiin arvokilpailuihin (EM, MM), hänellä on oltava luokittelukortti (IBSA) näkövammastaan. Siinä tulee näkyä myös luokitus:

• B1 = sokea, jolla ei ole valon erotusta tai hän erottaa vain valoa
• B2 = käytännössä sokea (syvästi heikkonäköinen), jonka näöntarkkuus on korkeintaan 0.03 eli hän lukee sormia 1,5 metrin etäisyydeltä tai jonka näkökenttä on alle 5 astetta
• B3 = vaikeasti heikkonäköinen, jonka näöntarkkuus on 0.04-0.1 tai näkökenttä yli 5 astetta mutta alle 20 astetta

Joissakin kansainvälisissä kilpailuissa (ei arvokilpailut) luokittelua ei vaadita.

Luokitukset perustuvat IBSA:n (Kansainvälinen näkövammaisten urheilujärjestö) ohjeisiin.

Ohjeet näkövammaisten urheilun luokitteluun Näkövammaisten liiton sivuilla

Huom! Luokitteluun liittyvissä asioissa ota yhteyttä lajin yhteyshenkilöön.

Liikuntatilojen yleisen esteettömyyden lisäksi sokkopingiksen pelaaminen monitoimisaleissa edellyttää seuraavia asioita:

• Pelialue on 6 x 12 m.
• Yhdenvertaisen pelitilanteen aikaansaamiseksi suorituspaikan akustiikka on symmetrinen ja äänentoistolaitteiden toistoalue on laaja ja tasainen. Tilan ulkopuolelta kantautuvat äänet ovat hallittavissa.
• Tilan seinät ja lattia on erotettu tummuuskontrastilla. Selkeät, helppolukuiset opasteet ja opasteiden taktiilimerkinnät helpottavat pelaajien liikkumista suorituspaikalla ja oheistilois- sa. Suorituspaikan ja oheistilojen opastuksessa on käytetty ohjaavia materiaaleja, joissa on tummuuskontrastin lisäksi myös tuntokontrasti.
• Tilassa on riittävä epäsuora valaistus ja häikäisemättömät pinnat, jotka auttavat tuomarin ja valmentajan työskentelyä ja yleisön pelin seuraamista.

• Petri Räbinä, lajipäällikkö, puh. 050 596 5014, petri.rabina@paralympia.fi
• Jari Linnavuori
• Mikael Miinala
• Konsta Kuorikoski
• Teemu Ruohonen
• Akseli Makkonen

Yhteyshenkilöt alueittain

• Helsinki – Uusimaa, Teemu Ruohonen, puh. 040 558 0342, teemu.ruohonen@pp.inet.fi  ja Mira-Maria Kuudanpaiste, puh. 0500 970 050, huiski@iki.fi.
• Lahti, Hanna Vilmi, puh. 041 524 4341
• Pori, Jari Lammi, puh. 040 549 5687, pasi.pumperi@ksn.fi
• Jyväskylä, Pasi Pumperi, puh. 040 350 2282
• Kuopio, Susanna Bergström, puh. 050 543 1343
• Mikkeli, ESN:n toimisto, puh. 044 016 1555
• Tampere, Reino Leppänen, puh. 0400 517 330, 0400517330@netti.fi
• Turku, Jari Linnavuori, puh. 040 743 7564

• Suomalaiset sokkopingiksen lajisivut
• Suomalaisen sokkopingisyhteisön Facebook-sivu
• Kansainvälinen Näkövammaisten urheilujärjestö