Kohderyhmät

Tässä osiossa kerromme keitä toimintarajoitteiset liikkujat ovat, mitä paraurheilun lajeja on tarjolla, mitä paraurheilun luokittelulla tarkoitetaan ja keitä se koskee.

Osallistujat

Keistä me puhumme?

Kun puhutaan toimintarajoitteisista, vammaisista tai pitkäaikaissairaista henkilöistä on hyvä huomioida, että näihin erityisryhmiin kuuluu jopa viidesosa väestöstä. Suppeimmillaankin määriteltynä vammaisuus koskettaa noin 15 prosenttia väestöstä. Toimintarajoitteisuudella tarkoitetaan henkilöitä, joilla vamma tai sairaus rajoittaa pysyvästi tai tilapäisesti kykyä liikkua, toimia, hahmottaa, suunnistautua, muistaa, ymmärtää tai kommunikoida. Näihin ryhmiin kuuluvat esimerkiksi liikuntavammaiset, näkövammaiset, kuulovammaiset, kehitysvammaiset sekä sairauden vuoksi erilaisia liikkumisen ja toimimisen esteitä kokevat eri-ikäiset henkilöt.

Erillinen ryhmä vai mukaan jo olemassa olevaan kaikille avoimeen ryhmään?
Perinteisesti soveltavan liikunnan kohderyhmiin on määritelty henkilöt, joilla vamman, pitkäaikaissairauden tai toimintarajoitteisuuden takia on vaikea osallistua yleiseen liikuntaan tai jotka tarvitsevat erityistä tukea osallistumisessaan. Tämä ajatusmalli on johtanut siihen, että vammaisille liikkujille on ollut tarjolla vain vertaisuuteen ja vammaan perustuvaa toimintaa. Loppuvuodesta 2020 teetettyyn liikkuja kyselyyn vastanneista 69% on valmis harrastamaan osana yleistä ryhmää. Liikuttaako? raportti ja kyselyn tulokset luettavissa täältä. Kuvailemalla toimintaa, kertomalla mahdollisista harjoitustilaan liittyvistä esteettömyyspuutteista ja liittämällä mukaan yhteyshenkilön yhteystiedot osallistujat pystyvät itse arvioimaan, onko toiminta kiinnostavaa ja soveltuuko se juuri minulle.

Ryhmään saadaan enemmän osallistujia, kun toimintaa ei etukäteen rajata vain jollekin kohderyhmälle. Mitä pienempi paikkakunta sitä vähemmän on potentiaalisia toimintarajoitteisia mukaan tulijoita. Tällöin kannattaa muotoilla kohderyhmät mieluummin laajasti kuin suppeasti, pitää ryhmä avoimena kaikille sukupuolille ja pyrkiä muistamaan myös muut vähemmistöt. Suuremmilla paikkakunnilla on helpompi saada aikaan vain tietyille erityisryhmille kohdennettuja omia vertaisryhmiä. Yleensä kuitenkin soveltavan liikunnan tai vammaisurheilun ryhmissä on laaja toimintakykyjen kirjo ja ikähaitari.

Onko diagnoosilla väliä?

Vamma tai diagnoosi eivät kerro henkilön toimintakyvystä. Aloitustilanteessa ohjaajan kannattaa vamman tai diagnoosin sijaan kysyä uudelta harrastajalta "onko jotakin mitä minun olisi hyvä tietää sinun toimintakyvystäsi tai ryhmässä osallistumisesta?" Diagnoosilla on merkitystä vasta siinä vaiheessa kun toimintarajoitteinen harrastaja miettii paraurheilun kilpailutoimintaan osallistumista. Tällöin luokittelu astuu kuvaan.

Vammaisurheilulajit

Valtaosa Suomessa tarjolla olevista urheilulajeista ja liikuntaharrastuksista ovat soveltuvia toimintarajoitteisille henkilöille. Oheisten linkkien takaa löydät vammaryhmittäin tietoa soveltuvista liikuntalajeista, joissa on organisoitua harrastus- ja/tai kilpailutoimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.

Näkövammaisten urheilu- ja liikuntatoiminta
Kehitysvammaisten urheilu- ja liikuntatoiminta
Liikuntavammaisten urheilu- ja liikuntatoiminta
Elinsiirron saaneiden urheilu- ja liikuntatoiminta

Huom! Kuurojen ja kuulovammaisten henkilöiden urheilu- ja liikuntatoiminnasta vastaa Suomen Kuurojen Urheiluliitto. SKUL:n kotisivuille pääset tästä.

Vammaisurheilun luokittelu

Miksi luokitellaan?

Paralympia- ja vammaisurheilussa kilpailukelpoisuus (eligibility) osoitetaan luokittelemalla urheilija vamman ja toimintakyvyn perusteella. Luokittelua voidaan verrata vammattomien painoluokkalajeihin (esim. paini, judo tai nyrkkeily). Tavoite on sama: taata kaikille kilpailijoille tasapuoliset lähtökohdat, jossa lopputuloksen ratkaisevat urheilulliset tekijät, ei vamman haitta-aste.

Ketä luokitellaan?

Urheilijat luokitellaan kolmessa eri vammaryhmässä: näkövammaiset, liikuntavammaiset ja kehitysvammaiset urheilijat. Näissä kaikissa on omat alaluokkansa ja lisäksi jokaisella lajilla on oma luokittelujärjestelmä. Huom! Kehitysvammaisten Special Olympics -urheilussa luokittelu tapahtuu varsinaisia kilpailuja edeltävien tasoluokittelujen (divisioning) perusteella ja elinsiirron saaneiden urheilussa urheilijat jaetaan ikäryhmittäin.

Esimerkkejä vammaryhmätyypeistä (paralympialajit)

Paralympialajien soveltuvat vammaryhmät

Lisätietoa vammaisurheilun luokitettelusta Paralympiakomitean sivuilta

Oppaita ja vinkkejä

Suomen Paralympiakomitea on julkaissut eri vammaryhmille suunnattuja Parempaan kuntoon -oppaita, jotka on suunnattu aikuisille liikkujille:

Parempaan kuntoon -opas aikuisille, joilla on amputaatio tai dysmelia
Parempaan kuntoon -opas aikuisille, joilla on CP-vamma
Parempaan kuntoon -opas aikusille, joilla on näkövamma
Parempaan kuntoon -opas aikuisille, joilla on selkäydinvamma

Jos haluaa painettuja versioita oppaista, niitä voi tilata maksutta Paralympiakomitean toimistolta: toimisto@paralympia.fi (5 tai useamman oppaan tilauksista laskutetaan postimaksu).

Elinsiirron saaneille ja dialyysissä oleville henkilöille on julkaistu Tuija Helanderin toimittama Elinsiirron saaneen liikuntaopas, josta löytyy ohjeita omatoimisen arkiliikunnan harrastamiseen. Elinsiirron saaneen liikuntaopas löytyy täältä.