LISSABON 2024: Debyyttimatka elinsiirtourheilun EM-kisoihin kasvatti Johanna Backmanin treenimotivaatiota – Suomelle yhteensä 57 mitalia

Elinsiirtourheilun EM-kilpailut käytiin 21.–27.7. Portugalin Lissabonissa yhteensä 14 lajin parissa. Suomen 23-henkinen joukkue edusti yleisurheilussa, uinnissa, pyöräilyssä, sulkapallossa, keilailussa, petankissa ja dartsissa. Joukkue palaa kotiin yhteensä 57 mitalin kanssa, mutta juhlisti elämäniloisen ja tiiviin yhteisön jälleen koonneissa kisoissa myös jotain paljon urheilumenestystä tärkeämpää.

Elinsiirtourheilussa on nähty isoja suomalaisjoukkueita ja mitalisaaliita ennenkin (muun muassa Vantaan 2016 kotikisoissa), ja koronapandemian jälkimainingeissa muutamien pienemmällä joukolla hoidettujen arvokisojen jälkeen Lissabonin EM-kilpailuissa tällä urheilun osa-alueella palattiin jälleen hyvään vauhtiin.

28-vuotias Johanna Backman sen sijaan oli mukana ensimmäistä kertaa, kun Suomen tällä kertaa 23-henkinen joukkue edusti seitsemässä eri lajissa heinäkuun lopun paahtavassa helteessä kilpailluissa Euroopan mestaruusmittelöissä.

Elinsiirtourheilulle tyypillisesti joukkueen jäsenet osallistuivat kilpailuissa useampiin eri lajeihin, ja Backmankin pisti itsensä heti likoon kahdessa: pyöräilyssä ja sulkapallossa. Kotiin hän pääsee tuomaan sulkapallopronssin ja kaksi pyöräilykultaa.

Pyöräilykisoissa turkulainen polki ensin naisten 18–20-vuotiaiden sarjassa 5 kilometrin aika-ajossa ajan 08.09,42 ja kellotti seuraavana päivänä 30 kilometrin maantieajossa 1.10,03.

– Aika-ajossa oli erittäin lämmin, mutta pyörä kulki silti kivasti. F1-moottorirata oli kyllä mainio. Todennäköisesti mentiin kovinta vauhtia koskaan 5 kilometrillä, Backman kertoo ensimmäisestä kisasta ja sen erityisestä kilpailuympäristöstä.

– Seuraavan päivän maantieajossa tuuli oli kovaa, ja oli haastavaa polkea. Alkukierrokset oli kyttäilyä, ja lopuksi poljettiin kovaa. Eli taktiikkakisa. Tällä kertaa helle ei haitannut.

Backman kertoo treenimotivaation kasvaneen kisoissa huimasti ja nälkää jääneen myös tulevaisuutta ajatellen. Elinsiirtourheilijoiden lämminhenkiseksi ja toisiaan kannustavaksi kuvattu yhteisö teki positiivisen vaikutuksen tähänkin ensi kertaa mukana olleeseen urheilijaan.

– On ollut tosi kiva tavata muita elinsiirrokkaita ja kilpailla ekaa kertaa näissä kisoissa. Mukava huomata kisojen hyvä henki. Suunnitelmissa olisi vielä jatkossakin olla mukana, Backman summaa kokemuksensa.

Yleisurheilukentällä tutut tähdet ja muutamia tuoreempia nimiä

Sen jälkeen, kun Suomen joukkue oli ehtinyt alkuviikon aikana tahkota mitaleita jo muun muassa keilailussa ja uinnissa, urakoitiin EM-kilpailuiden viimeisinä päivinä vielä suomalaisessa elinsiirtourheilussa vuodesta toiseen suositussa yleisurheilussa sekä petankissa.

Arvokisoja pidempään kiertäneet juoksijat Pinja Söyrilä (ent. Ekström) ja Johanna Kankaanpää sekä heidän mukanaan jo hänkin useammat kisat kokenut Alina Nyholm suorittivat jälleen tasaisen vahvasti niin radalla kuin kahden jälkimmäisen toimesta hyppy- ja heittolajeissakin.

Keskimääräistä hankalammaksi kuvaamaansa kautta läpikäyvä Pinja Söyrilä pudotti ensimmäisenä yleisurheilupäivänä 100 metrin sprintin ohjelmastaan keskittyäkseen 400 metrin matkaan. Lahtelainen veikin nimiinsä ikäryhmänsä 40–49-vuotiaiden mestaruuden kaikkien naisjuoksijoiden toiseksi kovimmalla ajalla 66,37, josta tuli myös ikäsarjan uusi EM-kisaennätys.

Seuraavana päivänä Söyrilällä riitti paukkuja vielä 200 metrillä EM-kultaa tuoneeseen, ikäsarjansa uuteen ulkoratojen Suomen ennätykseen 28,80. Aika oli matkalla Söyrilän kauden paras.

Söyrilä päätti urakkansa ankkuroimalla naisten 4 x 100 metrin viestin Kankaanpään, Nyholmin ja Anne Tirrosen perään. Epäonnisesta kapulanvaihdosta huolimatta Söyrilä sai vielä käännettyä myös viestin Suomelle voitoksi. Vaikka Söyrilä on yksi Suomen tavoitteellisimmin kilpaurheilevista elinsiirtourheilijoista, riitti hänelläkin kisojen jälkeen hehkutettavaa aivan muusta kuin henkilökohtaisesta menestyksestään.

– Rakastan tätä energiaa ja yhteydentunnetta elinsiirtourheilukisoissa. Ilman sitä yhteyttä – toisia ihmisiä – urheilulla ei ole merkitystä. Rakastan sitä, kun tulemme yhdessä ylittämään rajoja, katsomaan mihin kroppamme pystyvät ja kannustamaan toisiamme eteenpäin, Söyrilä kuvaa.

50–59-vuotiaiden naisten ikäryhmässä 100 ja 200 metrin lisäksi kultaa myös pituudessa ja kiekonheitossa sekä pronssia keihäässä napanneen Johanna Kankaanpään ja 18–29-vuotiaiden sarjassa 100 metrin, kuulantyöntö- ja pallonheittokullan lisäksi 200 metrin pronssia ottaneen Alina Nyholmin lisäksi suomalaisnaisista vauhtiin pääsi Tuisku-Tuulia Leinonen, joka työnsi 30–39-vuotiaiden naisten sarjassa kuulavoittoon tuloksella 7.25 ja heitti kiekkoa hopealukemaan 18.43.

Myös miesten puolella urakoi yleisurheilukentällä niin tuttuja kuin vielä tuntemattomampia nimiä etenkin hyppy- ja heittolajeissa. 40–49-vuotiaiden miesten sarjassa Tommi Räisänen otti triplamestaruuden pituus- ja korkeushypyistä sekä pallonheitosta ja viimeisteli saaliinsa vielä keihäspronssilla. Samassa ikäryhmässä pääsi suomalainen mitaleille myös kuulantyönnössä, jossa Mikael Kock sai hopeaa oman kiekkopronssinsa seuraksi.

Kisansa keilailumitaleilla aloittanut Joni Saarinen nappasi pronssia 30–39-vuotiaiden kuulassa ja pallonheitossa, kun taas aiemmin kisaviikolla Mikael Kockin parina sulkapallon nelinpeliturnaukseen osallistunut ja viidenneksi sijoittunut Sören Lavast pääsi juhlimaan kiekkopronssia 50–59-vuotiaiden miesten sarjassa. Samassa ikäsarjassa urakoi myös Jarmo Leväinen vieden nimiinsä hopeaa pituudessa ja korkeudessa sekä lisäksi pronssia keihäänheitossa.

Sydän- ja keuhkosiirrokkaiden kilpailuissa Arto Kärkkäinen ylsi 50–59-vuotiaiden kuulamestaruuteen ja keräsi hopeaa niin keihäässä, kiekossa kuin pallonheitossakin. Viimeksi mainitussa lajissa hopeaa sai myös Harri Lammi 60–69-vuotiaiden sarjassa. Lisäksi joukkueen seniori Esko Sohlo käveli 5000 metrin matkalla yli 70-vuotiaiden hopeasijalle.

Suomalaisparaatia myös petankissa

Harri Lammi ja Esko Sohlo ahkeroivat yleisurheilun lisäksi myös petankkipaikalla, missä täydensivät saalistaan yhdessä parikilpailun hopealla Sohlon yli 70-vuotiaiden henkilökohtaisen hopean lisäksi.

– Tässä koitettiin heittää semmoisia kuiskausheittoja – se, joka parhaiten kuiskasi, pärjäsi. Kentät oli kyllä äärimmäisen haastavia. Oli kahdenlaisia, ja riippumatta siitä kummalla heitti, haastetta riitti, Esko Sohlo kertoo.

Petankissa menestyivät myös aiemmin keilailussa loistanut Tarja Savolainen, joka heitti kultaa 60–64-vuotiaiden naisten sarjassa voittaen Belgian Ria de Witten, sekä Paula Eronen, joka taipui hopealle 50–59-vuotiaiden finaalissa Unkarin Zsuzsanna Hanyun viedessä voiton. Yhdessä Savolainen ja Eronen ottivat vielä pronssin naisten avoimen sarjan parikilpailussa.

– Oli ihan tosi hyvä päivä, ja myös uusia ystäviä ja Facebook-kavereita on hankittu peleistä! Alussa oli helppoja vastuksia ja sitten vähän tiukempia, mutta ainoa jolle hävisin oli Hanyu. Hän oli kyllä superhyvä – en tosiaankaan huonolle hävinnyt, vaikka hävisin kaksi kertaa, ensin karsinnoissa ja nyt sitten finaalissa. Silti semifinaali Saksan Monika Schöleriä vastaan oli oma huippusuoritukseni, Paula Eronen toteaa on turnauksensa huipennuksesta.

Myös kultamitalisti Savolainen oli tyytyväinen:

– En etukäteen tuntenut vastustajaa, mutta peli meni hyvin. Tasainen peli, 13–9. Olosuhteet, kenttä ja sää olivat hyviä.