- Etusivu
- Liikkujalle
- Paranuoret
- Uutiset
- VertaisValtti -blogi: Oman jutun jäljillä – kokemuksia VertaisValttina
VertaisValtti -blogi: Oman jutun jäljillä – kokemuksia VertaisValttina
1.4.2026

Teksti: VertaisValtti Iida Lounela
Valtti-ohjelmassa viime syksynä VertaisValttina toiminut Iida Lounela koki oman roolinsa aidosti merkityksellisenä saattaessaan nuorta mieleisen liikunnan pariin. VertaisValttina toimiminen näytti, miten luottamus, aika ja aito kuuntelu voivat muuttaa epävarmuuden innostukseksi.
Viime syksynä pääsin toimimaan VertaisValttina vammaiselle nuorelle. Tuntui merkitykselliseltä auttaa nuorta löytämään itselleen mieluisia liikuntamuotoja!
Syksyn aikana aloin miettimään harrastamista myös laajemmin yhdenvertaisuuden näkökulmasta. YK:n vammaisten ihmisten yleissopimuksen mukaan jokaisella tulisi olla oikeus osallistua yhdenvertaisesti yhteiskunnassa tarjolla oleviin liikunnan ja urheilun palveluihin. Tutkimusten mukaan moni vammainen henkilö liikkuu kuitenkin liian vähän ja selvästi vähemmän kuin itse haluaisi.
Urheiluseuroilla on iso merkitys yhdenvertaisen harrastamisen näkökulmasta. Tilanteesta riippuen seuroihin tarvitaan lisää paraurheiluryhmiä ja toisaalta myös tietoisuutta vammaisten ihmisten mahdollisuuksista harrastaa osana vammattomien ryhmää.
Intersektionaalisuudella tarkoitetaan näkökulmaa, jonka mukaan useammat eri identiteettiä määrittävät tekijät vaikuttavat samaan aikaan ihmisen asemoitumiseen yhteiskunnassa ja myös mahdollisiin syrjinnän kokemuksiin. Esimerkiksi maahanmuuttajataustainen vammainen henkilö voi kokea syrjiviä rakenteita molempien identiteettiensä kautta. Yhdenvertaisen harrastamisen näkökulmasta olisi tärkeää muistaa, että ihmisillä voi olla osittain risteäviä identiteettejä, jotka saattavat vaikuttaa harrastuksen löytämiseen.
Myös vammaisilla henkilöillä voi olla useampia erilaisia toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi yhdellä henkilöllä voi sekä näkövamma että liikuntavamma. Harrastusmahdollisuuksien löytäminen saattaa vaatia hieman enemmän soveltamista, mutta hyvin moni liikuntamuoto on mahdollinen.
Toivon, että joku päivä vammaisten henkilöiden harrastusmahdollisuudet olisivat sillä tasolla, että jokaisella olisi mahdollisuus harrastaa liikuntaa itselleen mieluisalla tavalla! Paljon on menty eteenpäin, mutta aidosti yhdenvertaisen harrastamisen toteutumiseksi tarvitaan vielä laajempaa rakenteellista muutosta niin asenteiden kuin resurssienkin tasolla.
Toimiessani syksyn aikana VertaisValttina vammaiselle nuorelle toteutimme kolme lajikokeilua, joissa nuori pääsi kokeilemaan toivomiaan lajeja. Valttina minulle jäi parhaiten mieleen se, miten hienosti nuori rohkaistui haastamaan itseään ja uskalsi tuoda esiin omia näkemyksiään. Tuntui merkitykselliseltä auttaa nuorta etsimään harrastusta. Tuli erityisen hyvä mieli, kun viimeisen lajikokeilun jälkeen selvisi, että nuori haluaa jatkaa lajia myös tulevaisuudessa! Vaikka välillä olikin haastavaa saada lajikokeilut järjestymään, löysimme meille toimivat tavat toteuttaa ne.
Kiireinen aikataulu ja nopeat muutokset aiheuttivat välillä hieman haasteita lajikokeilujen toteuttamisessa. Lisäksi yhteyden ja luottamuksen rakentaminen nuoren kanssa vaati aikaa. Aikatauluhaasteiden kanssa ratkaisevaa oli kärsivällisesti etsiä mahdollisia uusia vaihtoehtoja ja pyrkiä olemaan joustava. Luottamuksen rakentamisessa kärsivällisyys oli myös tärkeää. Kun päästiin tutustumaan nuoren kanssa rauhallisemmassa ympäristössä, yhteys alkoi löytymään ja juttua riitti. Oli tosi palkitsevaa huomata, miten hyvin tultiin toimeen ja löydettiin yhteinen huumori. Tarvittiin vain tarpeeksi aikaa ja kärsivällisyyttä, että päästiin alkuun.
Valttina toimimisessa ehdottomasti parasta oli tutustua mun ohjattavaan nuoreen! Lisäksi pystyimme jakamaan kokemuksia myös vertaistuen näkökulmasta. VertaisValttina toimiminen laajensi omaa perspektiiviäni yhdenvertaiseen harrastamiseen liittyen ja haluan ehdottomasti jatkossakin pyrkiä omalla tavallani toimimaan sen edistämiseksi. VertaisValttius antoi siihen hyvän mahdollisuuden myös jo oman urheilu-uran aikana.
Iida Lounela on 22-vuotias yleisurheilija ja kilpailee pituushypyssä ja pikajuoksussa näkövammaisten luokassa T12. Iida seuraava iso tavoite on saavuttaa mitali Los Angelesin paralympialaisissa 2028. Huippu-urheilun lisäksi hänen arkeensa kuuluu valtiotieteiden opinnot ja erilaiset ohjaustyöt nuorten yleisurheiluryhmässä ja esimerkiksi näkövammaisten lasten leireillä.
Hae omaa Valttia tai ilmoittaudu Valtiksi / VertaisValtiksi 30.4.2026 mennessä!
Hakulomakkeet löytyvät Paralympiakomitean sivuilta
Valtti-ohjelma kehittämisympäristönä Valttiplus -hankkeessa
Perheiden liikuntaneuvonnan Valttiplus –hankkeessa (2024–2027) vahvistetaan Valttina toimivien opiskelijoiden sekä liikuntaneuvonnan ammattilaisten osaamista kohdata toimintarajoitteisia lapsia, nuoria ja heidän perheitään ja edistää yhdenvertaista liikkumista.
Hankkeessa kehitetään koulutusmalli ja tukimateriaalia, joilla parannetaan perheiden liikuntaneuvonnan palveluketjun sujuvuutta ja neuvontaprosessin laatua. Tämä tehdään yhteistyössä lasten, nuorten ja heidän perheidensä kanssa. Yhteistyön avulla saadaan työkaluja Valtti-ohjelman kehittämiseksi, jotta yhä useampi toimintarajoitteinen lapsi tai nuori löytää mielekkään liikunnallisen harrastuksen ja liike lisääntyy.
Lisätietoja Valttiplus-hankkeesta
#ESR #EUnosarahoittama















