Tutustu talviparalympialajeihin: Parajääkiekko

Parajääkiekko on nopea, fyysinen ja vauhdikas talviparalympialaji urheilijoille, joilla on alaraajojen toimintarajoitteita.

Pelin säännöt ovat lähes samat kuin vammattomien jääkiekossa. Ottelut pelataan tavallisen kokoisissa kaukaloissa, ja samankokoisilla maaleilla.

Peliaika on 3 x 15 min (kotimaan liigassa 2 x 15 min), ja eniten maaleja tehnyt joukkue voittaa. Yhdestä joukkueesta on jäällä yhtä aikaa 6 pelaajaa, joista yksi on maalivahti. Joukkueessa voi olla myös 14 pelaajaa, jos mukana on yksi tai useampi naisurheilija.

Kenttäpelaajat ja maalivahti pelaavat jokaiselle henkilökohtaisesti suunnitellulla jääkiekkokelkalla liikkuen. Kelkan istuimen alla on luistimen terät.

Parajääkiekossa perinteisistä jääkiekkomailoista poikkeavat mailat ovat tärkeitä, sillä niitä ei käytetä pelkästään kiekon hallintaan, vaan myös pelaajien liikkumisen apuvälineinä. Pelaajilla on kaksi lyhyempää mailaa, joiden toisessa päässä on perinteinen lapa kiekon käsittelyä ja laukomista varten, ja toisessa päässä metallipiikit, joilla työnnetään itseä eteenpäin jäällä. Näiden erikoismailojen ansiosta pelaajat voivat liikkua ketterästi, hallita kiekkoa tehokkaasti ja suorittaa nopeita suunnanmuutoksia.

Parajääkiekko kehitettiin 1960-luvun alussa kuntoutuskeskuksessa Tukholmassa. Sen ideoivat joukko kuntoutujia, jotka halusivat jatkaa jääkiekon pelaamista toimintarajoitteistaan huolimatta.

Pelaajat muokkasivat metallirunkoisen kelkan asentamalla siihen kaksi tavallista jääkiekkoluistimen terää, joiden ansiosta kiekko pystyi kulkemaan myös kelkan alta. Mailoina käytettiin aluksi pyöreitä tankoja, joissa oli polkupyörän kahvat. Ryhmä pelasi ilman maalivahteja Tukholman eteläpuolella sijaitsevalla järvellä.

Vuoteen 1969 mennessä Tukholmassa toimi jo viiden joukkueen sarja, jossa pelasi sekä toimintarajoitteisia että vammattomia pelaajia. Ensimmäinen kansainvälinen parajääkiekko-ottelu pelattiin samana vuonna Tukholmassa paikallisjoukkueen ja norjalaisen Oslon joukkueen välillä.

Myöhemmin 1980–90-luvuilla myös useat muut maat alkoivat perustaa joukkueita. Iso-Britannia sai joukkueen vuonna 1981, Kanada 1982, Yhdysvallat 1990 ja Viro sekä Japani 1993.

Laji ei vielä ollut mukana, kun talviparalympialaisia alettiin järjestää, mutta jo ensimmäisissä talviparalympialaisissa vuonna 1976 kaksi isäntämaa Ruotsin maajoukkuetta pelasi näytösottelun.

Parajääkiekosta tuli virallinen kilpailulaji paralympialaisiin Lillehammerin talviparalympialaisissa vuonna 1994. Lajin synnyinmaa Ruotsi voitti ensimmäisen turnauksen kaatamalla Norjan kultaottelussa jatkoajalla 1–0. Kanada saavutti pronssia.

Sittemmin lajista on tullut yksi talviparalympialaisten suurimmista yleisömagneeteista. Yhdysvallat on voittanut yhteensä viisi kultamitalia, mukaan lukien neljä peräkkäistä mestaruutta Vancouverista 2010 alkaen.

Suomessa parajääkiekon toiminta alkoi kehittyä vasta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopussa. Ensimmäinen turnaustapahtuma järjestettiin Lohjan Kisakalliossa 2010.

Suomen maajoukkuetta Paraleijonia ei vielä olla ehditty nähdä paralympialaisissa, jossa pelaavat pääosin kansainvälisen A-sarjan joukkueet.

Paraleijonat pelasi ensimmäiset ottelunsa B-sarjan MM-kisoissa vuonna 2021, kävi välissä kauden verran pyörähtämässä C-sarjassa, mutta nousi vuonna 2024 voittamansa C-sarjan maailmanmestaruuden jälkeen taas B-sarjaan tavoittelemaan nousua.

2020-luvulla laji on ollut kovassa kasvussa. Vuonna 2021 käynnistyi historian ensimmäinen Parajääkiekkoliigan kausi neljällä joukkueella, ja vuonna 2024 saatiin käyntiin lisäksi divarisarja.

Tällä kaudella SM-sarja Parajääkiekkoliigaa pelaavat turkulainen TPS Paraicehockey, keskisuomalainen SISU Paraicehockey ja riihimäkeläinen Kiekko-Nikkarit. Divariliigassa pelaavat Tampereen Ilves Paraicehockey ja eri paikkakuntien pelaajista koostuva Jäänmurtajat United.

Liiga- ja divarisarjojen joukkueiden lisäksi parajääkiekkoa pääsee treenaamaan Espoossa Kiekko-Espoon toiminnassa.

Kiinnostaako pelaaminen? Katso suomalaisseurojen yhteystiedot ja avoimet harjoitusajat

Vuokraa jääkiekkokelkka kokeiluun ParaVälineet-palvelusta

Parajääkiekkoa pelaavat urheilijat, joilla on toimintarajoitteita alaraajoissa. Hyviä ominaisuuksia varsinkin kansainvälisen tason pelaajille ovat hyvä ylävartalon hallintakyky ja istumatasapaino sekä hyvä käsien toimintakyky. 

Parajääkiekossa on vain yksi vammaluokka. Jotta urheilija voi kilpailla kansainvälisellä tasolla, hänellä tulee olla pysyvä terveydentila, jonka seurauksena hänellä on yksi tai useampi seuraavista soveltuvista vammoista: 

• Alentunut lihasvoima 
• Alentunut nivelten liikkuvuus 
• Raajapuutos 
• Alaraajojen pituusero 
• Koordinaatioon vaikuttava vamma: 
  • Hypertonia 
  • Ataxia 
  • Atetoosi 

Mikäli urheilijalla on soveltuva vamma, hänen tulee myös täyttää jääkiekon luokittelusääntöjen (World Para Ice Hockey) mukaiset minimivammakriteerit, jotka tutkitaan varsinaisen luokittelun aikana. Kun urheilija täyttää oheiset kriteerit, hänet todetaan pelikelpoiseksi kansainvälisiin kilpailuihin.   

Kotimaan sarjoissa voivat kuitenkin pelata myös vammattomat pelaajat.

Niin paralympialaisissa kuin muissakin parajääkiekon arvokisoissa sekä kansallisissa sarjoissa pelataan toistaiseksi sekajoukkueissa.

Tähän mennessä vain kolme naista on kilpaillut lajin uranuurtajina talviparalympialaisissa: norjalainen Britt Mjaasund Oeyen (Lillehammerissa 1994), norjalainen Lena Schroeder (Pyeongchangissa 2018) ja kiinalainen Yu Jing (Pekingissä 2022).

Naisten parajääkiekko on kuitenkin kasvanut nopeasti viime vuosina ja kehittynyt ruohonjuuritason toiminnasta kohti järjestäytynyttä kansainvälistä liikettä.

Yksi merkittävimmistä virstanpylväistä oli World Para Ice Hockey Women’s Challenge -tapahtumien käynnistyminen. Tapahtumat kokosivat ensimmäisinä yhteen naisurheilijoita useista maista. Heistä monet kohtasivat ja kilpailivat kansainvälisesti ensimmäistä kertaa.

Kehitystyö huipentui viime vuonna ensimmäisiin naisten parajääkiekon maailmanmestaruuskilpailuihin, jotka järjestettiin Dolný Kubínissa Slovakiassa. MM-tapahtuma ei ainoastaan vahvistanut vuosien vaikuttamis- ja kehitystyön tuloksia, vaan myös innosti kansallisia ohjelmia ja tulevia urheilijoita ympäri maailmaa.

Kilpailut olivat historiallinen läpimurto lajille ja veivät naisten parajääkiekkoa ison askeleen eteenpäin kohti paralympialaisten ohjelmaa. Mitalit ensimmäisessä MM-turnauksessa menivät USA:lle, Kanadalle ja Norjalle. Mukana pelasivat lisäksi Australian joukkue sekä eri maiden pelaajista koottu Team World, jossa pelasi myös Sanna Koivusalo Suomesta.

Lue Sanna Koivusalon kokemuksista naisten ensimmäisistä MM-kisoista 2025

Parajääkiekon paralympiaturnaus pelataan 7.–15. maaliskuuta Milano Santagiulia Ice Hockey Arenalla. Aluksi pelataan kolmen päivän alkusarja, jonka jälkeen joukkueet etenevät pudotuspeleihin. Mitaliottelut pelataan samana päivänä kuin päättäjäisseremonia.

Kahdeksan joukkuetta on jaettu kahteen lohkoon, ja jokainen joukkue pelaa kolme ottelua omassa lohkossaan. Lohkojen kaksi parasta etenevät välieriin, kun taas kolmanneksi ja neljänneksi sijoittuneet pelaavat sijoitusottelut sijoista 5–8.

Milano Cortina 2026 -talviparalympialaisiin ovat selviytyneet seuraavat joukkueet:

• Italia
• Kanada
• Kiina
• Tšekki
• Saksa
• Japani
• Slovakia
• Yhdysvallat

A-sarjassa pelaavilla kärkijoukkueilla USA:lla, Kanadalla, Kiinalla, Tšekillä ja Saksalla oli Milano-Cortinaan automaattinen paikka, kuten myös kisojen isäntämaalla Italialla.

A-sarjan vuoden 2025 MM-kisojen kolme viimeisintä joukkuetta – Slovakia, Norja ja Korea – sekä Italian jälkeen kolme B-sarjan MM-kisojen parasta joukkuetta – Japani, Ruotsi ja Kazakstan – pelasivat vuoden 2025 lopulla karsintaturnauksen, josta paralympialaisiin selviytyivät Japani ja Slovakia.

Milano Cortina 2026 -turnauksen avausottelun lauantaina 7. maaliskuuta pelaavat Tšekki ja Japani. Turnauksessa USA jahtaa jo kuudetta paralympiakultaansa ja kolmissa viime kisoissa hopealle yltänyt Kanada kauan odotettua toista kultaansa Torinossa 2006 ottamansa tähän mennessä ainoan voiton jälkeen.

Paralympialaisten otteluista pääsee Ylen kanavilla seuraamaan TV2:ssa seuraavat ottelut:

• Ma 9.3. klo 18.00 Saksa–USA
• Ti 10.3. klo 18.00 Kanada–Tšekki
• To 12.3. klo 20.00 Play off -ottelu
• Pe 13.3. klo 20.00 Semifinaaliottelu
• Su 15.3. klo 17.00 Finaaliottelu

Yle Areenassa näytetään lisäksi:

• To 12.3. klo 13.25 Play off -ottelu 2
• Pe 13.3. klo 20.00 Semifinaaliottelu 2
• Su 15.3. klo 10.00 Pronssiottelu

Semifinaaliotteluissa ja mitalipeleissä lähetysten asiantuntijana Paraleijonien päävalmentaja Jari Härkälä. 

Katso parajääkiekon tarkempi otteluaikataulu viralliselta Milano-Cortina-kisasivustolta

1. Milano Santagiulia Ice Hockey Arena toimii parajääkiekon kilpailupaikkana paralympialaisissa. Milanon vilkkaalla Santa Giulian alueella sijaitseva monitoimiareena rakennettiin erityisesti Milano-Cortinan talvikisoja varten. Paralympialaisten jälkeen areena toimii urheilun ja viihteen keskuksena jääden kisojen pysyväksi perinnöksi.
   
   
2. Parajääkiekossa käytettävä kiekko on valmistettu vulkanoidusta kumista. Sen paksuus on 2,54 cm, halkaisija 7,52 cm ja paino 156–170 grammaa. Kiekot pakastetaan ennen ottelua, jotta ne liukuvat paremmin jäällä. Huippupelaajat voivat laukoa kiekon jopa 100 km/h nopeudella.
   
   
3. Yhdysvallat johtaa parajääkiekon kaikkien aikojen mitalitaulukkoa viidellä kullalla ja yhdellä pronssilla. Joukkue jäi viimeksi ilman mitalia Naganossa 1998.
   
   
4. Saksa palaa paralympialaisiin ensimmäistä kertaa Torinon 2006 kisojen jälkeen. Joukkue esiintyi Italiassa 20 vuotta sitten tähän mennessä ainoan kerran.
   
   
5. Pekingissä 2022 Kiina teki suurimman yllätyksen voittamalla pronssia paralympiadebyytissään. Kiinan parajääkiekko-ohjelma käynnistettiin vain viisi vuotta ennen kisoja, mutta joukkue voitti Etelä-Korean 4–0 ja teki historiaa kotiyleisön edessä.