Tutustu talviparalympialajeihin: Ampumahiihto

Para-ampumahiihdossa noudatetaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Kansainvälisen Ampumahiihtoliiton (IBU) sääntöjä. Kilpailijat pysähtyvät ampumapaikoille joko 2 tai 4 kertaa matkan aikana. Heillä on käytössään 5 laukausta.  

Varusteet ovat ampuma-asetta lukuun ottamatta samat kuin maastohiihdossa. Poikkeuksena on, että liikunta- ja näkövammaisilla urheilijoilla ampuma-ase ei kulje hiihtäjän mukana, vaan odottaa kilpailijaa suorituspaikalla. ''Hutiosumasta'' annetaan joko aikasakko, joka lisätään loppuaikaan, tai sakkokierros yhtä hutiosumaa kohti.  

Urheilijat kilpailevat kolmessa kategoriassa: pystysarjassa, kelkkahiihtäjien sarjassa ja näkövammaisten hiihtäjien sarjassa. Näiden sisällä kilpailijat jaetaan luokkiin sen mukaan, miten heidän vammansa vaikuttaa lajin kannalta keskeisiin suorituksiin. 

Pystysarjoissa kilpailevat urheilijat, joilla on ylä- tai alaraajavammoja tai niiden yhdistelmiä. Ammunta tapahtuu makuuasennosta, ja valmentaja voi auttaa kiväärin asettamisessa. 

Istumasarjoissa urheilijat käyttävät hiihtokelkkaa ja etenevät radalla ylävartalon voimalla. Ammunta tapahtuu makuuasennosta. 

Näkövammaiset urheilijat hiihtävät näkevän oppaan kanssa, joka ohjaa heitä radalla äänikomentojen avulla. Ampumiseen näkövammaiset urheilijat käyttävät suomalaisvalmisteista Ecoaims -asetta. He ampuvat maalitauluihin kuunnellen äänimerkkejä, jotka kertovat tähtäyksen tarkkuudesta – mitä korkeampi ääni, sitä lähempänä laukaus on taulun keskustaa. 

Näkövammaisten urheilijoiden taulun koko on vain 21 mm, kun taas liikuntavammaisten urheilijoiden taulun koko on 13 mm. Molempia ammutaan 10 metrin etäisyydeltä. 

Jokaisessa kilpailukategoriassa käytetään laskentakaavaa, jolla maaliintuloaika muunnetaan tasoitettuun loppuaikaan. Nopeimman tuloksen omassa luokassaan saanut urheilija voittaa.

Pekingissä 2022 Suomella ei ollut mukana ampumahiihtäjää ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun laji tuli mukaan kisaohjelmaan. Sama toistuu nyt Milano-Cortinassa 2026. 

Suomi on tähän mennessä voittanut paralympialaisten ampumahiihdossa yhteensä 9 mitalia: 3 kultaa, 2 hopeaa ja 4 pronssia. Ensimmäinen ampumahiihtovoittaja Suomesta oli maastohiihtäjänäkin mitaleita urallaan napsinut Jouko Grip, joka voitti kultaa sekä 1988 Innsbruckissa että 1992 Albertvillessä.  

Suomen järjestyksessä toinen ja toistaiseksi viimeinen paralympiavoittaja ampumahiihdossa on Kalervo Pieksämäki, joka hiihti kultansa 1992 Albertvillessä. Pieksämäki osallistui talviparalympialaisiin huikeat 6 kertaa vuosina 1988–2006. Hän voitti ampumahiihdossa yhden jokaista mitaliväriä: Albertvillen kullan lisäksi hopeaa Innsbruckissa 1988 ja pronssia Naganossa 1998.  

Viimeisimmän ampumahiihtomitalin Suomelle voitti Maija Löytynoja (myöhemmin Järvelä), joka hiihti 2010 Vancouverissa hopealle takaa-ajokilpailussa liikuntavammaisten pystyhiihtäjien sarjassa. 
 
Haluatko mukaan lajin pariin? Etsi harrastuspaikkaa SuomiSportin Sporttihaku-palvelusta tai kysy lisätietoa Suomen Ampumahiihtoliitosta! 

Ampumahiihdon englanninkielinen lajinimi ”biathlon” tulee kreikan kielen sanoista, jotka tarkoittavat ”kahta kilpailua”. Lajin juuret ovat myös Skandinavian historiassa, ja se on kehittynyt suksilla tapahtuneesta metsästyksestä, jossa käytettiin kivääriä. 

Ampumahiihto tuli mukaan talviparalympialaisiin ensimmäisen kerran Innsbruckissa 1988, jolloin kilpailivat pystysarjan urheilijat. Neljä vuotta myöhemmin Tignes–Albertvillen 1992 -kisoissa mukaan tulivat myös näkövammaiset urheilijat. 

Naisten kilpailut sekä kelkkahiihtäjien sarja lisättiin paralympiaohjelmaan Lillehammerissa 1994. 

Torinossa 2006 ukrainalaisurheilijat saavuttivat ensimmäisen täydellisen mitalikolmoisvoiton voittamalla naisten 10 km matkalla kelkkahiihtäjien sarjan kaikki mitalit. Ukraina toisti tempun kelkkahiihtäjien sarjassa myös naisten 7,5 km matkalla, ja Venäjä teki saman kelkkahiihtäjien miesten 12,5 km matkalla. 

Pekingissä 2022 ampumahiihdossa kilpaili 86 urheilijaa 14 maasta, ja seitsemän maata saavutti mitaleja. Ukrainan Oksana Shyshkova ja Vitaliy Lukyanenko sekä Yhdysvaltojen Oksana Masters voittivat kukin kaksi kultamitalia. 

Tähän mennessä 21 maata on voittanut paralympiamitaleja lajissa, ja 16 maata on saavuttanut kultaa. Saksan Verena Bentele (viisi kultaa ja yksi pronssi) ja Ukrainan Vitaliy Lukyanenko ovat lajin menestyneimmät nais- ja miesurheilijat. 

Jotta urheilija voi kilpailla maasto- tai ampumahiihdossa, hänellä tulee olla pysyvä terveydentila, jonka seurauksena hänellä on yksi tai useampi seuraavista soveltuvista vammoista:  

• Alentunut lihasvoima  
• Raajapuutos  
• Alaraajojen pituusero  
• Koordinaatioon vaikuttava vamma:  
  
  • Hypertonia  
  • Ataxia  
  • Athetosis  
• Alentunut nivelten liikkuvuus  
• Näkövamma  

Mikäli urheilijalla on soveltuva vamma, hänen tulee myös täyttää maastohiihdon luokittelusääntöjen (FIS) mukaiset minimivammakriteerit, jotka tarkistetaan varsinaisen luokittelun aikana. Kun urheilija täyttää oheiset kriteerit ja todetaan kilpailukelpoiseksi, luokittelupaneeli määrittää, missä luokassa urheilija kilpailee.  

Maasto- ja ampumahiihdossa kilpaillaan yhteensä 15 eri vammaluokassa: pystyhiihtäjät kilpailevat seitsemässä (pystyluokat LW2–9), kelkkahiihtäjät viidessä (kelkkaluokat LW10–12) ja näkövammaiset hiihtäjät kolmessa (näkövammaluokat NS1–3) eri luokassa.  

Milano-Cortinan talviparalympialaisten ampumahiihdossa kilpailee enintään 180 paraurheilijaa yhteensä 18 mitalitapahtumassa Teseron maastohiihtostadionilla Val di Fiemmessä. 

Kilpailupäiviä on kolme: 

• 7.3. Miesten ja naisten sprintit 
• 8.3. Miesten ja naisten normaalimatkat 
• 13.3. Miesten ja naisten sprinttien takaa-ajot 

Kanadalaiset kärjessä liikuntavammaisten pystyhiihtäjien joukossa 

Liikuntavammaisten ampumahiihtäjien joukossa Kanadan Mark Arendz on pitkään ollut yksi lajin keskeisistä hahmoista. Milano–Cortinassa hänellä on edessä jo viidennet talviparalympialaiset.  

Käsiamputoitu Arendz on voittanut paralympialaisista tähän mennessä kaksi kultaa, kolme hopeaa ja kolme pronssia, mikä tekee hänestä yhden Kanadan palkituimmista talviparalympiaurheilijoista.  
Nyt 35-vuotiaana Arendz on edelleen lajin kärjessä. Hän on voittanut viisi maailmanmestaruutta sekä sijoittunut johdonmukaisesti maailmancupin kokonaispisteissä kärkeen viimeisen kolmen kauden aikana. 

Arendzin maannainen Natalie Wilkie on noussut yhdeksi kirkkaimmista lahjakkuuksista liikuntavammaisten maasto- ja ampumahiihtäjien joukossa.  

Alun perin Wilkie tunnettiin menestyksestään maastohiihdossa, ja Pyeongchangissa 2018 hän voitti Kanadan joukkueen nuorimpana jäsenenä kultaa, hopeaa ja pronssia. Pekingissä 2022 Wilkie lisäsi kokoelmaansa neljä uutta paralympiamitalia.  

Viime vuosina Wilkie on kehittänyt merkittävästi ampumataitojaan ja noussut siten myös johtavien ampumahiihdon kilpailijoiden joukkoon. Viimeisen kolmen kauden aikana hän on voittanut viisi maailmanmestaruutta ja vakiinnuttanut asemansa toisessa pohjoismaisessa hiihtolajissa. 

Milano–Cortinassa Wilkie on ehdolla palkintokorokkeelle kaikissa kolmessa kilpailussa. 

Jatkuuko USA:n Kendall Gretschin voittokulku kelkkahiihtäjien sarjassa? 

Kelkkahiihtäjien naisten sarjassa Yhdysvaltojen Kendall Gretsch voitti ampumahiihdon paralympiakultaa sekä Pekingissä 2022 että sitä ennen Pyeongchangissa 2018. Viime vuonna MM-kisoissa hän voitti kolme kultaa.  

Gretschiä haastaa Milano-Cortinassa muun muassa saksalainen Anja Wicker, joka voitti paralympiakultaa Sotšissa 2014 ja tavoittelee nyt kaikkiaan neljättä paralympiamitaliaan. Viime kaudella Wicker ylsi podiumille kaikissa kisoissa, joihin osallistui. 

Kelkkahiihtäjämiesten joukossa taas kannattaa seurata muun muassa Kazakstanin Yerbol Khamitovia, joka on noussut nopeasti huipulle viimeisten kahden kauden aikana. Khamitov voitti viime vuonna MM-kultaa 12,5 km matkalla ja päätti viime kautensa loistavassa kunnossa. 

Saksalla kovia naisia näkövammaisten sarjassa 

Näkövammaisten hiihtäjien sarjassa Ukrainan Oleksandr Kazik on ollut miesten kisojen kärjessä viime kausina, ja samalla vakiinnuttanut asemansa yhtenä Ukrainan menestyneimmistä urheilijoista. Kazik voitti neljä paralympiamitalia niin Pyeongchangissa 2018 kuin Pekingissä 2022. Lisäksi hänellä on 8 kultamitalia vuoden 2023–2025 MM-kilpailuista. 

Näkövammaisten naiskilpailijoiden joukossa Saksan Leonie Walter avasi paralympiauransa Pekingissä 2022 voittamalla kultaa 10 km matkalla ja kaksi pronssia muista kilpailuistaan vasta hädin tuskin 18-vuotiaana.  

Pekingin jälkeen Walter on ollut säännöllisesti palkintokorokkeella maailmancupissa, ja voitti myös kaksi MM-kultaa vuonna 2025. Yhdessä joukkuetovereidensa Linn Kazmaierin ja Johanna Recktenwaldin lisäksi Walter muodostaa Milano-Cortinassa Saksan kovan joukkueen naisten ampumahiihdossa

Paralympialaisten ampumahiihtoa pääsee Ylen kanavilla seuraamaan TV2:ssa seuraavissa lähetyksissä: 

• La 7.3. klo 20.00 Paralympialaisten 1. kisapäivän koostelähetys 
• Su 8.3. klo 18.49 Paralympialaisten 2. kisapäivän koostelähetys 

Yle Areenassa näytetään lisäksi: 

• Su 8.3. klo 10.55 alkaen: Lumilautacrossin finaalit, ampumahiihto 12,5 km 
• Pe 13.3. klo 9.55 alkaen: Paralympialaisten 7. kisapäivä: mukana ampumahiihdon takaa-ajokilpailut. 

Niitä lajin kilpailuja, jotka eivät ole mukana Ylen lähetyksissä, voi Suomessakin seurata ilmaiseksi Eurovision Sport -palvelussa.
 
Katso ampumahiihdon tarkempi otteluaikataulu viralliselta Milano-Cortina-kisasivustolta

1. Teseron maastohiihtostadion toimii Milano Cortinan kisojen paramaastohiihdon ja para-ampumahiihdon kilpailupaikkana. Val di Fiemmessä sijaitseva stadion on järjestänyt arvokilpailuja jo vuodesta 1991 lähtien. 
    
2. Kun ampumahiihto debytoi paralympialaisissa Innsbruckissa 1988, ohjelmassa oli vain kolme mitalitapahtumaa. Milano Cortinan kisoissa 2026 niitä on jo 18. 
    
3. Monet para-ampumahiihtäjät ja paramaastohiihtäjät menestyvät myös kesälajeissa. Yhdysvaltojen Oksana Masters on voittanut paralympiamitaleja uinnissa ja pyöräilyssä, Kendall Gretsch puolestaan triathlonissa Pariisissa 2024. Saksan Andrea Eskau on todellinen legenda, joka on kilpaillut pyöräilyssä, maastohiihdossa ja ampumahiihdossa yhteensä kahdeksissa paralympialaisissa. 
    
4. Salt Lake Cityn 2002 kisadebyytistään lähtien Vitaliy Lukyanenko on voittanut kahdeksan kultaa, kolme hopeaa ja yhden pronssin. Ukraina johtaa kaikkien aikojen mitalitilastoa 23 kullalla, 28 hopealla ja 28 pronssilla. 
    
5. Kiinalaisurheilijat saavuttivat ensimmäiset paralympiamitalinsa lajissa Pekingissä 2022, missä Kiina voitti yhteensä 12 mitalia (neljä kultaa, kaksi hopeaa ja kuusi pronssia) ja sijoittui lajikohtaisessa mitalitaulukossa toiseksi Ukrainan jälkeen. 

*11 entisen Neuvostoliiton maan yhdistetty joukkue, joka kilpaili vuonna 1992 Albertvillen talviparalympialaisissa ja Barcelonan kesäparalympialaisissa. 
 
Artikkeli on koottu IPC:n artikkelin Milano Cortina 2026: Introduction to Para biathlon sekä Kansainvälisen Ampumahiihtoliitto IBU:n Eyes on Gold: Para Biathletes to Watch -artikkelin pohjalta.