Tutustu talviparalympialajeihin: Alppihiihto

Alppihiihto on jännittävä, tekninen ja rohkea urheilulaji. Urheilijat laskevat jyrkkiä rinteitä suurilla nopeuksilla pujotellen porttien välistä, jopa yli 100 kilometrin tuntivauhdilla. 

Paralympiaohjelmassa alppihiihtoon kuuluu viisi lajia. Syöksylasku ja super-G ovat vauhtilajeja, joissa korostuu nopeus jyrkillä radoilla. Suurpujottelu ja pujottelu taas ovat teknisiä lajeja, joissa on teräviä ja tiukkoja käännöksiä. Portin ohittaminen johtaa hylkäykseen. 

Alppiyhdistetyssä urheilijat kilpailevat yhdellä laskulla, joka sisältää joko syöksylasku- tai super-G-radan sekä pujotteluosuuden. 

Urheilijat kilpailevat kolmessa kategoriassa: pystylaskijoiden, kelkkalaskijoiden ja näkövammaisten sarjoissa. Näiden kategorioiden sisällä urheilijat jaetaan omiin luokkiinsa sen perusteella, miten heidän vammansa vaikuttaa lajin kannalta keskeisiin suorituksiin ja toimintoihin. 

Näkövammaiset urheilijat kilpailevat näkevän oppaan kanssa, joka antaa sanallisia ohjeita kuulokkeen kautta. Yhteistyö on hyvin tiivistä, joten myös oppaat saavat mitalin. 

Pystylaskijoiden sarjassa on urheilijoita, joilla on ylä- tai alaraajavamma tai näiden yhdistelmä. 

Kelkkalaskijoiden sarjassa urheilijat käyttävät alppihiihtokelkkaa (sit-ski), jossa on alla yksi suksi ja iskunvaimennin. Se auttaa liikkumaan epätasaisessa maastossa ja tekemään käännöksiä. 

Jokaisessa kilpailukategoriassa käytetään kaavaa, joka muuntaa urheilijoiden raaka-ajan lopulliseksi tasoitusajaksi. Nopeimman tasoitusajan saanut urheilija voittaa. Tämän myötä para-alppihiihdossa eri urheiluluokkiin kuuluvat urheilijat voivat nousta samalle palkintokorokkeelle. 

Suomella on ollut edustajia paralympialaisten alppihiihdossa aina Innsbruckista 1984 lähtien. Lähelle mitalia päästiin ensimmäisen kerran Naganossa 1998, missä näkövammaiset alppihiihtäjät Katja Koponen ja Lauri Häyhä ylsivät molemmat 4. sijalle. Koposen sijoitus tuli super-g:stä ja Häyhän pujottelusta. Katja Koposen opashiihtäjänä toimi Mikael Honkavaara. 

Liikuntavammaisten pystylaskijoiden sarjassa jalka-amputoitujen luokassa kilpaillut, raahelainen Markku Mikkonen osallistui urallaan talviparalympialaisiin 4 kertaa. Hän kilpaili Albertvillessä 1992, Lillehammerissa 1994, Naganossa 1998 ja Salt Lake Cityssa 2002. Mikkosen paras sijoitus oli pujottelun 7. sija 1998 Naganosta.  

Sotshin 2014 paralympialaisiin uransa päättänyt Katja Saarinen on ollut yksi viime vuosikymmenten tunnetuimmista suomalaisista para-alppinisteista, ja toinen, joka kilpaili neljissä paralympialaisissa: Salt Lake Cityssa 2002, Torinossa 2006, Vancouverissa 2010 ja Sotshissa 2014.  

Paralympiamitali jäi jalka-amputoitujen LW-luokassa kilpailleelta Saariselta lopulta saamatta, ja myös hänen parhaaksi tuloksekseen talviparalympialaisista jäi pujottelun 7. sija Salt Lake Citysta 2002. Kilpauran paras saavutus hänelle taas oli 2004 voitettu MM-pronssi. Oman alppiuransa jälkeen Saarinen on työskennellyt Suomen Paralympiakomiteassa, nykyisin urheilujohtajana. 

Paralympiamitaleita alppihiihdosta saatiin odottaa lopulta Pekingiin 2022 asti, missä lappeenrannasta kotoisin oleva Santeri Kiiveri teki historiaa voittamalla lajista Suomen paralympia- tai olympiahistorian ensimmäiset mitalit. Aiemmin jo Pyeongchangissa 2018 4. sijalle parhaimmillaan yltänyt Kiiveri vei Pekingissä voiton suurpujottelussa ja ylsi hopealle alppiyhdistetyssä. Hän on sittemmin lopettanut alppihiihtouransa, eikä ole mukana enää Milano-Cortinassa. 

Pekingissä 2022 suomalaishistoriaa teki myös Maiju Laurila, joka edusti ensimmäisenä naisena Suomea kelkkalaskijoiden sarjassa. Laurila on mukana Suomen joukkueessa myös Milano-Cortinassa, missä toisena kilpailijana kelkkalaskijoiden joukossa nähdään paralympialaisten ensikertalainen Nette Kiviranta.  
 
Haluaisitko harrastaa para-alppihiihtoa? Suomessa lajiin pääsee tutustumaan paikallisten alppihiihtoseurojen kautta. Ota yhteyttä paikalliseen seuraasi tai lajiliitto Ski Sport Finlandiin.  

Para-alppihiihto alkoi kehittyä sotainvalidien kuntoutusliikunnasta toisen maailmansodan jälkeen. Siitä kasvoi vähitellen kansainvälinen kilpaurheilulaji 1960-luvun mittaan. 

Alppihiihto oli toinen kahdesta lajista heti Örnsköldsvikissä 1976, jotka olivat kaikkien aikojen ensimmäiset talviparalympialaiset. Alppihiihtokilpailuihin osallistui tuolloin 78 urheilijaa 12 maasta, ja lajeina olivat pujottelu ja suurpujottelu. 

Syöksylasku lisättiin paralympiaohjelmaan Innsbruckissa 1984. Super-G tuli ohjelmaan Lillehammerissa 1994, ja alppiyhdistetty lisättiin paralympialajiksi Vancouverissa 2010. 

Aluksi paralympialaisisten alppihiihdossa saattoivat kilpailla vain amputoidut ja näkövammaiset urheilijat. Kelkkalaskijoiden sarja esiteltiin näytöslajina Innsbruckissa 1984, ja siitä tuli virallinen paralympialaji Naganossa 1998. 

Itävalta, joka hallitsi alppihiihdon mitalitilastoa Pekingin 2022 paralympialaisissa, on lajin menestynein paralympiamaa tähän mennessä yhteensä 280 mitalillaan, joista 94 on kultaa. 

Menestynein miesurheilija on Saksan Gerd Schoenfelder (16 kultamitalia, neljä hopeaa ja kaksi pronssia), kun taas menestynein naispuolinen alppihiihtäjä on niin ikään saksalainen Reinhild Moeller (16 kultaa, kaksi hopeaa ja yksi pronssi). 

Vancouverin 2010 paralympialaisissa Kanadan Lauren Woolstencroft teki historiaa, kun hänestä tuli ensimmäinen urheilija, joka voitti kultaa kaikissa viidessä lajissa. Saksan Anna Schaffelhuber toisti saavutuksen Sotshin 2014 paralympialaisissa. 

Luokittelulla taataan jokaiselle urheilijalla tasavertaiset lähtökohdat kilpailulle. Vammaluokat on jaoteltu sen perusteella, minkä verran vamma vaikuttaa urheilijan toimintakykyyn ja lajikohtaisiin ominaisuuksiin. 

Jotta urheilija voi kilpailla alppihiihdossa, hänellä tulee olla pysyvä terveydentila, jonka seurauksena hänellä on yksi tai useampi seuraavista soveltuvista vammoista: 

• Alentunut lihasvoima 
• Raajapuutos 
• Alaraajojen pituusero 
• Koordinaatioon vaikuttava vamma: 
  
  • Hypertonia 
  • Ataxia 
  • Athetosis 
• Alentunut nivelten liikkuvuus 
• Näkövamma 

Mikäli urheilijalla on soveltuva vamma, hänen tulee myös täyttää alppihiihdon luokittelusääntöjen (FIS) mukaiset minimivammakriteerit, jotka selvitetään varsinaisen luokittelun aikana. Kun urheilija täyttää oheiset kriteerit ja todetaan kilpailukelpoiseksi, luokittelupaneeli määrittää, missä luokassa urheilija kilpailee.   

Alppihiihdossa urheilijat on luokiteltu 15 eri vammaluokkaan: pystyluokat LW1–9, kelkkaluokat LW10–12 ja näkövammaluokat AS1–4. Vammaluokkien numerot kertovat vamman laadun eli mitä pienempi luku, sitä vaikeampi vamma. 

Kilpailuissa kilpaillaan kolmessa eri luokassa (pystylaskijat, kelkkalaskijat ja näkövammaiset laskijat) siten, että luokille on määritelty aikatasoituskertoimet. 

Lue lisää alppihiihdon luokista 

Suomen Nette Kivirannan ja Maiju Laurilan lisäksi niin kelkkalaskijoiden kuin pystylaskijoiden ja näkövammaisten laskijoiden sarjoissa riittää seurattavaa Milano-Cortinan talviparalympialaisissa. 

Edellisellä kerralla Pekingissä 2022 kaikkiaan uusi naisurheilijaa nousi palkintokorokkeen korkeimmalle paikalle useammin kuin kerran. Kelkkalaskijoiden luokassa Japanin Momoka Muraoka voitti kolme kultaa ja Saksan Anna-Lena Forster kaksi.  

Näkövammaisten sarjassa Veronika Aigner sekä Slovakian Henrieta Farkašová voittivat kumpikin kaksi kultaa, kun taas pystylaskijoiden sarjassa Kiinan Mengqiu Zhang ja Ruotsin Ebba Årsjö nousivat palkintokorokkeen korkeimmalle paikalle kahdesti. 

Milano-Cortinassa miesten kelkkalaskijoiden sarjassa Norjan viisinkertainen kultamitalisti Jesper Pedersen on se, joka pitää voittaa. Hänellä on vastassaan muun muassa pitkäaikainen kilpakumppaninsa, Alankomaiden Jeroen Kampschreur.  

Samassa sarjassa viidessä alppilajissa kilpailee myös isäntämaa Italian edustaja, lähellä Cortinaa asuva René De Silvestro, joka toivoo kirkastavansa kotiyleisön edessä Pekingistä saamiaan hopea- ja pronssimitaleja.  

Myös näkövammaisten laskijoiden sarjassa Italia on vahvoilla. Giacomo Bertagnollilla on nimissään tähän mennessä kahdeksan paralympiamitalia, ja hän tavoittelee Milano-Cortinassa kaikkien viiden kilpailun voittamista. Hänen kilpakumppaninaan nähdään Johannes Aigner, joka kuuluu para-alppihiihdon legendojen joukkoon jo nousseeseen Aignerin sisaruskatraaseen.  

Johannes, joka on yhä vasta 20-vuotias, voitti Pekingissä kaksi kultaa, ja odottaa nyt innolla legendaarisen vaikeaa Olympia delle Tofane -rinnettä. 

Milano-Cortinassa nähdään myös maidensa ensimmäiset paralympia-alppihiihtäjät Haitista, Pohjois-Makedoniasta, El Salvadorista, Portugalista ja Montenegrosta. 

Cortina d’Ampezzossa käytävissä para-alppihiihdon kilpialuissa nähdään noin 190 paraurheilijaa kaikkiaan 30 mitalikilpailussa, mikä on suurin määrä kilpailuita missään talviparalympialaisten lajissa. 

Jo ensimmäisenä kilpailupäivänä, 7. maaliskuuta, kruunataan kuusi paralympiavoittajaa Tofane Alpine Skiing Centre -keskuksessa. 
 
Suomessa näytetään Ylen kanavalla TV2 suorana seuraavat lähetykset: 

• To 12.3. klo 9.55 Naisten suurpujottelun 1. lasku (Nette Kiviranta) 
• To 12.3. klo 13.25 Naisten suurpujottelun 2. lasku (Nette Kiviranta) 
• La 14.3. klo 9.55 Naisten pujottelun 1. lasku (Nette Kiviranta ja Maiju Laurila) 
• La 14.3. klo 13.20 Naisten pujottelun 2. lasku (Nette Kiviranta ja Maiju Laurila) 

Yle Areenassa näytetään lisäksi suorana seuraavat lähetykset:  

• La 7.3. klo 10.25 Paralympialaisten 1. kilpailupäivän lähetys, mukana syöksylasku 
• Ma 9.3. klo 10.25 Paralympialaisten 3. kilpailupäivän lähetys, Super-g 
• Ti 10.3. klo 9.55 Paralympialaisten 4. kilpailupäivän lähetys, mukana alppiyhdistetty 
• To 12.3. klo 9.55 Naisten suurpujottelun 1. lasku (Nette Kiviranta) 
• To 12.3. klo 13.25 Naisten suurpujottelun 2. lasku (Nette Kiviranta) 
• La 14.3. klo 9.55 Paralympialaisten 8. kilpailupäivän lähetys, mukana naisten pujottelu (Nette Kiviranta ja Maiju Laurila)

Niitä lajin kilpailuja, jotka eivät ole mukana Ylen lähetyksissä, voi Suomessakin seurata ilmaiseksi Eurovision Sport -palvelussa. 

1. Para-alppihiihdon kilpailut järjestetään Cortinan Tofane Alpine Skiing Centre -keskuksessa. Paikan nimi tulee Le Tofane -vuoriryhmästä, joka on yksi Itäisten Dolomiittien merkittävimmistä.
   
   
2. 29 maata on voittanut vähintään yhden alppihiihtomitalin talviparalympialaisissa. Mitalitilaston kärjessä on Itävalta (94 kultaa, 93 hopeaa ja 93 pronssia), ja toisena Yhdysvallat (91 kultaa, 97 hopeaa ja 70 pronssia).
   
   
3. Saksalaiset Gerd Schoenfelder ja Reinhild Moeller johtavat miesten ja naisten kaikkien aikojen mitalitilastoja para-alppihiihdossa – molemmilla on 16 paralympiavoittoa.
   
   
4. Ensimmäisissä talviparalympialaisissa Örnsköldsvikissä 1976 Sveitsi voitti mitalitilaston yhdeksällä kultamitalilla. Heinz Moser ja Irene Moillen voittivat kumpikin kolme mitalia.
   
   
5. Itävallan Aignerin sisarukset voittivat Peking 2022 -kisoissa yhteensä neljä kultaa, kolme hopeaa ja kaksi pronssia. Sisarukset Johannes, Veronika ja Barbara sekä opas ja sisar Elisabeth auttoivat Itävallan alppihiihdon mitalitilaston kärkeen. 

* Mitalit, joita ovat voittaneet IPC:n lipun alla neutraaleina paralympiaurheilijoina (NPA) kilpailleet urheilijat.