Milano-Cortina 2026: Nette Kivirannalle historiallista hopeaa pujottelussa – Maiju Laurila päätöskisassaan 11.

14.3.2026

Nette Kiviranta iloisena kilpakumppaniensa vierellä. — Kuva: Harri Kapustamäki / KIHU

Nette Kiviranta otti talviparalympiadebyytissään Milano-Cortinassa upealla suorituksella hopeaa alppihiihdon päätöslajissa pujottelussa. Mitali on Suomelle kaikkien aikojen kolmas alppihiihtomitali paralympialaisista ja olympialaiset mukaan lukien neljäs. Samalla se on ensimmäinen naislaskijan ja ensimmäinen kelkkalaskijan voittama paralympiamitali.

Suomen Nette Kiviranta teki paralympiadebyytissään historiaa voittamalla ensimmäisenä naisena ja ensimmäisenä kelkkalaskijana paralympiamitalin alppihiihdossa.

Mitali on kaikkien aikojen kolmas alppihiihtomitali paralympialaisista, ja olympialaiset mukaan lukien neljäs. Kivirantaa ennen vain pystylaskija Santeri Kiiveri on voittanut kaksi paralympiamitalia lajissa – kultaa ja hopeaa Pekingissä 2022. Olympialaisissa Tanja Poutiainen voitti hopeaa Torinossa 2006.

Lauantaina 14.3. alppihiihdon viimeisenä lajina kilpailtu pujottelu sujui Kivirannalta loistokkaasti jo ensimmäisessä laskussa.

24-vuotias lähti ensimmäisenä kelkkalaskijana radalle ja kellotti huippuajan 43,18. Kiviranta sai pidettyä kärkipaikkansa kahden seuraavan kovan ennakkosuosikin, hänet torstain suurpujottelussa voittaneiden Saksan Anna-Lena Forsterin ja Japanin Momoka Muraokan jälkeen.

– Ensimmäinen kerta neljään vuoteen, kun voitin saksalaisen! Yllätyin itsekin, ja kun media kuvasi saksalaisen reaktion, yhtä paljon varmasti yllättyi hänkin, että mitä just tein. Mutta kyllä me tiedettiin, että se on otettavissa. Tiedettiin, että lasken lujaa, kun nyt vaan antaa mennä ja rinne sopii.

Neljäntenä kisaan lähtenyt Espanjan Audrey Pascual Seco vei Kivirannan kärkipaikan, mutta vain 0,16 sekunnin erolla. Väliin kiisi myös Kiinan Wenjing Zhang, joka jäi Pascual Secosta vain yhden sekunnin sadasosan. Suomalainen oli siis vahvasti kiinni mitalissa ennen toista laskukierrosta.

– Rata oli vähän vauhdikkaampi, kuin mitä toivoin – toivoin vähän enemmän teknistä, niin pystyisi nämä espanjalaisen kaltaiset vauhtilaskijat vähän helpommin taklaamaan ja pistämään oikeasti pujottelemaan. Mutta kyllä pitää kokonaisuudessaan olla tyytyväinen ja oikeasti taistella. Nyt taistellaan mitaleista, sijoituksista ja sadasosista – tämä on kilpailua parhaimmillaan.

Nette Kiviranta pujottelemassa. — Kuva: Harri Kapustamäki / KIHU

Hopealaskulla paralympiahistoriaan

Toiseen laskuun kolmanneksi viimeisenä kärkikolmikossa lähtenyt Kiviranta tuli radan toistamiseen alas varmasti, ja sai molempien laskujen yhteisajaksi 1.27,96. Hänen jälkeensä laskeneista kahdesta kilpialijasta vain Kiinan Zhang alitti espoolaisen ajan vieden paralympiavoiton, mutta ensimmäisessä laskussa parhaan ajan laskeneen espanjalaisen Pascual Secon matka hidastui kolmannelle sijalle sinetöiden Kivirannalle hopean.

– Mahtavalta tuntuu. Suurimmat tunteet varmasti purkautuivat jo heti kun maaliviivan ylitin ja näin että se mitali nyt oikeasti otettiin. Oli lähellä, etteivät purkautuneet jo startissa, kun isä antoi viimeiset tsempit.

Kärkikolmikko oli tasainen toisellakin laskukierroksella. Kivirannan aika jäi Zhangista vain 0,27 sekuntia ja Pascual Secon 0,35 sekuntia. Ennen Kivirantaa radan laskenut, ennakkosuosikkeihin myös kuulunut Saksan Forster jäi lopulta neljännelle sijalle 0,43 sekunnin erolla Zhangiin.

– Toinen lasku taisteltiin. Pelkäsinkin, että se pomputtaa varmaan enemmän, ja pitää puskea rajoja. Ei se kivaa ole lähteä saksalaisen perään tietäen, että on ollut nopeampi ekalla laskulla. Pari virhettä taisi mahtua matkan varrelle, mutta kun vihreää näytti kello maaliviivan jälkeen, ei kai sillä sitten enää mitään väliä ole, Kiviranta nauraa.

Kiviranta aikoo suunnata mitalikahveille heti, kun sellaiset saadaan pystyyn.

– Olen kova leipuri itsekin, ja lupasin ainakin sukulaisille mitalikahvit järjestää kotona, mutta eiköhän me täälläkin ensin jotenkin juhlita. Ihana käydä nyt moikkaamassa porukkaa, joka täällä on paikan päällä – läheisten, kannustajien ja tiimin läsnäolo merkitsee paljon urheilijalle, huokaisee haastatteluita niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksi palkintojen jaon jälkeen jakanut mitalisti.

Maiju Laurila pujottelemassa. — Kuva: Harri Kapustamäki / KIHU

Maiju Laurila päätti kansainvälisen kilpauransa paralympiapujottelun 11. sijaan

Milano-Cortinan alppihiihdon päätöslajissa saatiin nauttia lauantaiaamupäivällä kahdesta suomalaissuorituksesta, kun myös Maiju Laurila avasi kisansa pujottelussa.

Kilpauransa näihin talviparalympialaisten laskuihin päättävä kittiläläinen lähti ensimmäisen kierroksen kolmantenatoista laskijana radalle varmasti, mutta loivalla pätkällä sattunut virhe söi matkalla sekunteja. Laurila kokosi kuitenkin rytminsä ja tuli viimeiset portit alas mallikkaasti. Aika 58,74 ja 15,72 sekunnin aikaero kärkeen riitti ensimmäisen laskun jälkeen 12. sijalle. 

– Kyllä se harmittaa ihan hirveästi. Alussa tuntui tosi hyvältä, mutta sen jälkeen alkoi olla liukasta, ja rupesin varomaan, Laurila harmitteli ennen toista kierrosta.

Käännetyssä järjestyksessä lasketulle toiselle kierrokselle Laurila pääsi starttaamaan kelkkalaskijoista kolmantena. Hän onnistui parantamaan laskuaan, ja kääntyili radan nyt rohkeammalla ja varmemmalla otteella maaliin.

27,79 sekunnin erolla kärkeen hänen sijoituksensa vakiintui perässä radalle tulleiden kärkiryhmän laskijoiden jälkeen lopulta paikalle 11.

– Ihan hyvät fiilikset nyt, kun toinen lasku oli parempi. Viimeiseksi laskuksi olen tyytyväinen. Nyt kun tiesi, että tässä on uran viimeinen suoritus, pystyi lopulta tekemään rennommin, pieniä virheitä, muttei mitään isompaa häslinkiä, kittiläläinen sanoo.

Nyt kun sekä Milano-Cortinan talviparalympialaiset että oma kilpaura kokonaisuudessaan ovat 46-vuotiaalta Laurilalta ohi, aikoo hän kotimaahan päästyään suunnata ensimmäiseksi viettämään aikaa tyttärensä kanssa.

– Lumin kanssa vietän aikaa, ja lasken sitten vapaalla – varmasti nautin laskusta edelleen.