Milano-Cortina 2026: Talviparalympialaiset päätökseen Cortinan curlingstadionilla

Järjestyksessään neljännettoista talviparalympialaiset tulivat päätökseensä Cortina d’Ampezzossa sunnuntai-iltana 15. maaliskuuta. ”Italian Souvenier” -seremoniassa juhlistettiin kisaviikon aikana koettuja hetkiä ja nähtiin näyttäviä tanssi- ja musiikkiesityksiä Cortina Olympic Curling Stadiumilla. Suomen lipunkantajana lavalla nähtiin tuore paralympiamitalisti Nette Kiviranta.

Paralympiaurheilijat kokoontuivat viimeiseen juhlaan Cortina Curling Olympic Stadiumilla, samassa paikassa, jossa lauantai-iltana käytiin pyörätuolicurlingin sekajoukkueiden kultamitaliottelu.

“Italian Souvenir” – matkamuisto Italiasta -nimellä kutsuttu päättäjäisseremonia sai alkunsa yleisön päästessä seuraamaan nuoren italialaisen, spinaalisen lihasatrofian omaavan Sofia Tansellin matkaa. Esitystä kehystäneen lumihiutaleen metaforan on tarkoitus kuvastaa sekä urheilijoiden haavoittuvuutta että sitkeyttä.

Cirque du Solei -ryhmän sooloesiintyjä Dergin Tokmak esiintyi lavalla urheilijana, joka ensin käyttää kainalosauvoja ja siirtyy myöhemmin pyörätuoliin. Ryhmä valkoisiin pukeutuneita tanssijoita liikkui värikkäiden, pimeässä hohtavien köysien kanssa villin teknobiitin tahtiin. Hohtavat köydet muodostivat Italian lipun.

Suomi mukana lippukulkueessa – Kiviranta: ”Kunniatehtävä kantaa lippua”

Milano-Cortinan olympialaisten ja paralympialaisten maskotit Tina ja Milo viihdyttivät yleisöä lippukulkueen käynnistyessä. Katsojien kannustaessa kuusi urheilijaa, mukaan lukien italialainen parauimari Simone Barlaam ja parayleisurheilun kultamitalisti Martina Caironi, kantoivat Italian lippua.

Suomen lippu saapui vuorollaan tuoreen alppihiihdon paralympiahopeamitalistin Nette Kivirannan kantamana, kun osallistujamaiden lippuja kannettiin urheilijoiden ja vapaaehtoisten toimesta aakkosjärjestyksessä läpi lavan.

– On kunniatehtävä päästä kantamaan Suomen lippua, ja huipennus sekä hienolle viikolle että eiliselle menestykselle. Hienoa päästä päättäjäisiin päättämään nämä kisat ja lähtemään sitten kotia kohti, Kiviranta sanoi päättäjäisseremoniaa ennen.

Päättäjäisseremoniassa kunnioitettiin myös vapaaehtoisten väsymätöntä työtä ja omistautumista Milano-Cortinan talviparalympialaisille, ennen kuin tanssi ja musiikki nousivat juhlan keskiöön.

Italialainen muusikko Formisanoff vei jääkuningattareksi pukeutuneena yleisön musiikilliselle matkalle vuoren huipulta Dolomiittien talviseen maisemaan. Kohtaus räjähti kaleidoskooppiseksi kuvaksi.

Alppiyhteisöä ilmentävät esiintyjät kantoivat kuutioita, jotka muuttuivat jääksi ja lumeksi. Lumihiutaleen kuva ilmestyi jälleen, ja vuori sai muodon metaforana talviparalympialaisille, joissa esteet muuttuvat mahdollisuuksiksi. Kohtaus päättyi, kun tanssijat ilmestyivät heijastetulle postikortille.

Paralympialippu laskettiin salosta paralympiahymnin soidessa, ja Milanon kaupungin apulaispormestari Anna Scavuzzo sekä Cortina d'Ampezzon pormestari Gianluca Lorenzi luovuttivat lipun Kansainvälisen paralympiakomitean puheenjohtajalle Andrew Parsonsille.

Hän puolestaan luovutti sen eteenpäin Ranskan Alpeilla järjestettävien vuoden 2030 talviparalympialaisten isännille, Provence-Alpes-Côte d’Azur- ja Auvergne-Rhône-Alpes -alueiden presidenteille Renaud Muselierille ja Fabrice Pannekouckelle.

Paralympialaiset muutosvoimana

Puheessaan Andrew Parsons hehkutti Milano-Cortina 2026 -paralympialaisten rikkoneen ennätyksiä niin osallistuneiden urheilijoiden, maiden ja naiskilpailijoiden määrässä kuin maailmanlaajuisessa televisionäkyvyydessä ja digitaalisessa näkyvyydessä.

Parsons kiinnitti huomiota myös paralympialaisten suurimpaan perintöön: paralympiaurheilijoiden luomaan muutokseen asenteissa.

– Kun maailma seurasi, kuinka alppihiihtäjä syöksyi alas vuorelta tai parajääkiekkojoukkue taisteli jäällä, jotain muuttui. Vanhoja stereotypioita haihtui. Uusia mahdollisuuksia syntyi. Vammaiset lapset näkivät esikuvia, jotka muistuttavat heitä itseään ja kilpailevat korkeimmalla urheilun tasolla. Perheet, opettajat ja yhteisöt näkevät nyt kyvykkyyttä siellä, missä ennen näkivät vain vammaisuuden. Tämä on paralympialiikkeen todellinen perintö.

Parsons julisti kisat päättyneiksi esittämällä kutsun neljän vuoden päähän:

– Kutsun paralympiaurheilijat ympäri maailmaa kokoontumaan Ranskan Alpeille neljän vuoden kuluttua, jolloin paralympiaurheilu jälleen muuttaa maailmaa.

Juhla päättyi tanssijoiden esittämään finaaliin samalla, kun lava peittyi sumuun. Sumusta ilmestyi sykkivä valopallo, joka kuvasti lumisadepalloa, matkamuistoa Italiasta sekä lahjaa niin Cortinan asukkaille kuin koko talviparalympialaisia juhlineelle maailmalle.

Päättäjäisten alussa jo nähty Sofia Tansell palasi puhaltamaan tulen sammuksiin, ja kaksi tuliuunia Milanossa ja Cortinassa sammutettiin yhtä aikaa merkiksi talviparalympialaisten päättymisestä, italialaisen yhtyeen Planet Funkin esittäessä vielä yhden musiikillisen postikortin Cortinasta.