Hiihto - Lajit | Paraurheilu.fi

Etusivu
Lajit
Hiihto

Hiihto

Paralympialaji

Special Olympics -laji

Elinsiirron saaneiden MM-kisalaji

Näkövammaiset

Liikuntavammaiset

Kehitysvammaiset

Elinsiirron saaneet

Maasto- ja ampumahiihto ovat talviparalympialajeja liikunta- ja näkövammaisille urheilijoille. Maastohiihto on kehitysvammaisten henkilöiden Special Olympics -laji ja ampumahiihto elinsiirron saaneiden MM-kisalaji. Kehitysvammaisten henkilöiden maastohiihdossa on tarjolla myös kansainvälisen VIRTUS-järjestön (entinen INAS) kilpailuja.

Hiihto lajina

Maastohiihtoa hiihdetään perinteisellä ja vapaalla tyylillä. Liikuntavammaisten henkilöiden hiihto jaetaan pysty- ja kelkkahiihtoon. Pystyhiihtäjien varusteet eivät poikkea tavallisista hiihtovarusteista. Hiihtokelkka sen sijaan räätälöidään aina hiihtäjän mittojen mukaan.

Ampumahiihdossa varusteet ovat samat kuin maastohiihdossa. Ainoana poikkeuksena on, että liikunta- ja näkövammaisilla henkilöillä ampuma-ase ei kulje hiihtäjän mukana, vaan odottaa kilpailijaa suorituspaikalla. Näkövammaiset henkilöt käyttävät Eko-Aims -asetta.

Paramaastohiihdosta Suomessa vastaa Suomen Hiihtoliitto ja Para-ampumahiihdosta Suomen Ampumahiihtoliitto. Lajia pääsee harrastamaan Hiihtoliiton ja Ampumahiihtoliiton alaisissa urheiluseuroissa. Suomen Paralympiakomitea organisoi yhteistyössä Hiihtoliiton ja hiihtoseurojen kanssa Paramaastohiihdon kansallista kilpailusarjaa Para Hiihto Cupia. Cupin neljännen osakilpailun päätteeksi jaetaan SM-mitalit cupin parhaille hiihtäjille luokittain.

Ota rohkeasti yhteyttä paikkakuntasi tai lähialueesi seuraan, Suomen Hiihtoliittoon, Suomen Ampumahiihtoliittoon tai Paralympiakomitean Special Olympics -lajipäällikköön, jos olet kiinnostunut maastohiihdosta! Harrastuspaikkaa voit hakea löydä oma seura palvelun kautta.

Säännöt

Maastohiihdossa kilpaillaan henkilökohtaisilla matkoilla ja viestimatkoilla. Hiihtotyylejä ovat perinteinen ja vapaa. Tavallisimmin käytetyt hiihtomatkat ovat vammaluokasta riippuen 1 km:stä 20 km:iin, ja elinsiirtourheilijoiden tunnin hiihtoon, mutta kehitysvammaisten Special Olympics -kilpailut voidaan järjestää jo 10 m matkasta alkaen.

Sekä maasto- että ampumahiihdossa kaikki liikuntavammaiset pystyhiihtäjät hiihtävät samassa sarjassa sekä kaikki kelkkahiihtäjät samassa kelkkahiihtäjien sarjassa. Myös näkövammaiset hiihtäjät kilpailevat kaikki samassa sarjassa.

Näissä vammaluokissa tulosten laskussa käytetään ns. prosenttijärjestelmää, jossa jokainen kilpailija saa omaan vammaluokkaansa oikeuttavan hyvitysprosentin.

FIS-hyvitysprosentit 2025-2026

Kehitysvammaiset urheilijat kilpailevat omassa luokassaan ja elinsiirron saaneet urheilijat omassaan.

Ampumahiihdossa kilpaillaan 7,5 ja 12 km:n matkoilla. Matkat koostuvat 2,5 km:n lenkeistä. Hiihtäjät pysähtyvät ampumapaikoille joko kaksi tai neljä kertaa matkan aikana. Heillä on käytössään viisi laukausta. Ampumaetäisyys on 10 m. ”Hutiosumasta” annetaan joko aikasakko, joka lisätään loppuaikaan tai sakkokierros yhtä hutiosumaa kohti.

Maasto- ja ampumahiihdossa noudatetaan Kansainvälisen Hiihtoliiton (FIS) ja Kansainvälisen Ampumahiihtoliiton (IBU) sääntöjä.

Luokittelu

Luokittelulla taataan jokaiselle urheilijalla tasavertaiset lähtökohdat kilpailulle. Vammaluokat on jaoteltu sen perusteella, minkä verran vamma vaikuttaa urheilijan toimintakykyyn ja lajikohtaisiin ominaisuuksiin.

Jotta urheilija voi kilpailla maastohiihdossa, hänellä tulee olla pysyvä terveydentila, jonka seurauksena hänellä on yksi tai useampi seuraavista soveltuvista vammoista:

Alentunut lihasvoima
Raajapuutos
Alaraajojen pituusero
Koordinaatioon vaikuttava vamma:
- Hypertonia
- Ataxia
- Athetosis
Alentunut nivelten liikkuvuus
Näkövamma

Mikäli urheilijalla on soveltuva vamma, hänen tulee myös täyttää maastohiihdon luokittelusääntöjen (FIS) mukaiset minimivammakriteerit (tämä tehdään varsinaisen luokittelun aikana). Kun urheilija täyttää oheiset kriteerit ja todetaan kilpailukelpoiseksi, luokittelupaneeli määrittää, missä luokassa urheilija kilpailee.

Maasto- ja ampumahiihdossa kilpaillaan yhteensä 15 eri vammaluokassa: pystyhiihtäjät kilpailevat seitsemässä (pystyluokat LW2-9), kelkkahiihtäjät viidessä (kelkkaluokat LW10-12) ja näkövammaiset hiihtäjät kolmessa (näkövammaluokat NS1-3) eri luokassa.

Luokat LW2-9: Pystyhiihtäjät

Alaraajavammat:

LW 2: Urheilijalla on vamma toisessa alaraajassa (polven yläpuolella).
LW 3: Urheilijalla on vamma molemmissa alaraajoissa.
LW 4: Urheilijalla on vamma toisessa alaraajassa (polven alapuolella).

Yläraajavammat:

LW 5/7: Urheilijalla on vamma molemmissa yläraajoissa ja hän hiihtää ilman sauvoja.
LW 6: Urheilijalla on vamma toisessa yläraajassa (kyynärpään yläpuolella) ja hän hiihtää yhdellä sauvalla.
LW 8: Urheilijalla on vamma toisessa yläraajassa (kyynärpään alapuolella) ja hän hiihtää yhdellä sauvalla.

Urheilijalla on vamma sekä ylä- että alaraajassa:

LW 9: Urheilijalla on vamma vähintään yhdessä ylä- sekä alaraajassa, ja hän voi hiihtää yhdellä tai kahdella sauvalla.

Luokat LW 10-12: Kelkkahiihtäjät

LW 10-12: Kaikilla kelkkahiihtäjillä on vamma alaraajoissa ja he hiihtävät istuma-asennossa, LW12-luokan urheilijoilla on normaali keskivartalontoiminta, muissa luokissa urheilijoilla on keskivartalon toiminnassa eri asteisia rajoitteita.

Luokat NS 1-3: Hiihtäjät, joilla on näkövamma

NS1: Sokea urheilija, ei mitattavaa näöntarkkuutta tai kykyä havaita valoa.
NS2: Vaikeasti heikkonäköinen urheilija; näöntarkkuus välillä LogMAR 2.3 – 3.5.
NS3: Heikkonäköinen urheilija; näöntarkkuus välillä LogMAR 0.9 – 2.2 (inclusive) tai näkökenttä on pienempi kuin 60 astetta (mikäli näöntarkkuus on parempi kuin 0.9 LogMAR).

Opas hiihtää urheilijan edessä ja antaa sanallisia ohjeita esimerkiksi tulevista käännöksistä, laskuista ja nousuista.

Kehitysvammaiset urheilijat

Kehitysvammaiset kilpailevat kansainvälisissä VIRTUS-kilpailuissa (entinen INAS) yhdessä luokassa ja Special Olympics -kilpailuissa suoritetaan ensin lyhyemmillä matkoilla (5 km ja alle) tasoluokittelukilpailut, joista saatujen aikojen mukaan hiihtäjät jaetaan omiin 3-8 hiihtäjän loppukilpailusarjoihin. Luokiteltaessa otetaan huomioon hiihtäjän ikä, sukupuoli ja tasoluokittelussa käyttämä aika. Loppukilpailussa hiihdetty aika ei saa merkittävästi poiketa luokitteluhiihdon ajasta.