Luottamus&Maine 2024 -tutkimus: Paralympiakomitea hyvämaineisin urheilujärjestö

T-Median toteuttamassa urheilujärjestöjen ja -liittojen Luottamus&Maine 2024 -tutkimuksessa hyvään maineeseen ylsivät Paralympiakomitea sekä Salibandyliitto. Suurimman mainenousun teki Voimisteluliitto. Jääkiekkoliiton maine jatkaa laskuaan.

Tutkimuksessa selvitettiin yhteensä kahdeksan urheiluorganisaation mainetta suuren yleisön keskuudessa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin elo-syyskuussa 2024, ja tutkimukseen vastasi yhteensä 3342 suomalaista. Tutkimuksen kolme hyvämaineisinta organisaatiota ovat Paralympiakomitea mainearvosanalla 3,67, Salibandyliitto (3,52) sekä Voimisteluliitto (3,46).

Luottamus&Maine-tutkimusmallissa jokaiselle organisaatiolle lasketaan maineluku asteikolla 1–5.

- Kahdeksan tutkimaamme organisaatiota ovat saaneet tänä vuonna yhteensä noin 19 miljoonaa euroa valtion yleisavustusta, joka rahoitetaan vuoden 2024 alusta lähtien verovaroin valtion budjetista. Siksi on perusteltua kysyä kansalaisten mainemielikuvia sekä koetun luottamuksen tasoa urheilujärjestöistä, tutkimuksesta vastannut T-Median vanhempi asiantuntija, KTT Nina Laakso sanoo.

Urheilujärjestöistä hyvämaineisin on edellisvuotiseen tapaan Paralympiakomitea, jonka maine nousi 0,10 yksikköä edellisvuodesta. Suomen urheilun eettinen keskus SUEK jatkaa kohtalaisen maineen tasolla: muutosta viime vuoteen ei tapahtunut.

- Paralympiakomitean hyvässä maineessa näkyy vakaa työ, jota liitossa tehdään paraurheilun aseman ja arvostuksen eteen. Myös positiiviset urheilijatarinat sekä menestys Paralympialaisissa lisäävät kiinnostusta ja arvostusta komiteaa kohtaan, Laakso iloitsee.

Olympiakomitean maine on heikolla tasolla – “Heikko maine voi laukaista ongelmallisen kierteen”

Suurimman mainelaskun edellisvuotisesta mainetuloksesta teki Olympiakomitea. Suurinta laskua tapahtui Olympiakomitean tuotteiden ja palveluiden sekä johdon osa-alueissa.

Nina Laakso nimeää mainelaskun taustalla olettavasti vaikuttaviksi tekijöiksi Pariisin olympialaiset, joissa Suomi jäi ensi kertaa ilman mitalia kesäkisoissa, sekä erityisesti olympialaisia seuranneet tapahtumat ja laajat keskustelut.

- Tulokset kertovat siitä, että kansalaisten silmissä Olympiakomitea ja sen johto eivät ole onnistuneet kaikkinensa strategisissa tehtävissään. Olympiakomitea ei saa kansalaisilta legitimaatiota tämän hetkiselle toiminnalleen. Viime vuoden tutkimuksessa Olympiakomitealla oli jopa noususuhdannetta eri maineen osa-alueilla. Siihen verraten mainelaskua voi pitää isossa kuvassa hyvin merkityksellisinä, Laakso arvioi.

- Mainelasku voi saada aikaan ongelmallisen kierteen. Julkisen rahoituksen osuus vähenee, joten luonnollisesti yksityisen rahoituksen tarve kasvaa. Yritykset kuitenkin usein karttavat kaupallista yhteistyötä heikkomaineisen organisaation kanssa välttääkseen mahdollisia välittömiä tai välillisiä maineriskejä. Yhteistyö heikkomaineisen organisaation kanssa ei myöskään tuo niitä imagollisia hyötyjä, joita tällaiselta yhteistyöltä odotetaan, Laakso jatkaa.

- Tämä on selvästi nähtävissä myös tutkitussa sidosryhmätuessa. Niin luottamus kuin kiinnostus hakea töihin Olympiakomitealle ovat laskeneet selvästi. Luottamuksen heikko taso ja erittäin heikko kriisiherkkyyden taso viittaavat siihen, että järjestön yhteistyökumppanit kaikkoavat kriisitilanteissa.

Salibandyliitto on lajiliittojen hyvämaineisin – Jääkiekkoliiton maine jatkaa laskuaan

Salibandyliitto on edellisvuotiseen tapaan tutkimuksen hyvämaineisin lajiliitto. Liittojen toiseksi maineikkain, Voimisteluliitto, on koko tutkimuksen suurin nousija.

- Voimisteluliitto on tutkimuksemme iloinen yllättäjä. Hallinnon arvosanan nousun ohella myös liiton tuotteiden ja palveluiden sekä vastuullisuuden osa-alueiden arvosanat nousivat merkittävästi viime vuodesta. Maineen nousun taustalla saattaa jo näkyä Voimisteluliiton uuden hallituksen puheenjohtajan vaikutus. Lajilla ei ole myöskään ollut vuoden aikana maineeseen negatiivisesti vaikuttaneita epäeettisiä tapauksia, kuten aiempina vuosina esille nousseet valmennukseen tai nuorten terveellisiin elintapoihin liittyvät tapaukset, Laakso sanoo.

Lajiliittojen suurin laskija on Jääkiekkoliitto, jonka maine on viimevuoden tapaan jatkanut laskuaan kansalaisten keskuudessa.

- Jääkiekkoliiton maineen osa-alueista suurin lasku on tapahtunut työpaikan mielikuvassa. Työpaikan mielikuvalla on kaikkein suurin korrelaatio suhteessa kansalaisten Jääkiekkoliittoa kohtaan osoittamaan tukeen. Tämä kertoo liiton työnantajuuden vahvasta merkityksestä kansalaisten käytökseen vaikuttavana tekijänä, Laakso sanoo.

Myös Palloliiton ja Urheiluliiton maineet laskivat edelliseen vuoteen verraten.

- Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen on ottanut kaudellaan muun muassa urheilun yhteiskunnallisiin asioihin nopeasti reagoivan roolin. Urheiluliiton maine ei kuitenkaan näytä reagoivan positiivisesti puheenjohtajan esilläoloon. Pakarinen on onnistunut aktiivisesti ottamaan palveluorganisaatioiden johtajille kuuluvan tilan haltuun useammankin aiheen ympärillä.

Näin T-Media tutki aihetta:

T-Median urheilujärjestöjen ja -liittojen Luottamus&Maine 2024 -tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten järjestöjen mainetta suuren yleisön keskuudessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea suomalaista urheilun palveluorganisaatiota: Suomen Olympiakomitea ry, Suomen Paralympiakomitea ry sekä Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry. Lajiliitoista tutkimuskierrokselle valittiin viisi eniten vuonna 2024 yleisavustusta saanutta lajiliittoa: Suomen Jääkiekkoliitto, Suomen Palloliitto, Suomen Salibandyliitto, Suomen Urheiluliitto sekä Suomen Voimisteluliitto.

Urheilujärjestöjen maine mitattiin Luottamus&Maine -tutkimusmallilla, jossa mainetta arvioidaan kahdeksan osatekijän avulla: hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus.

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 30.8.-18.9.2024. Tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan 3 342 suomalaista. Analyysit urheilujärjestöistä perustuvat yli 1 600 annettuun validoituun organisaatioarvioon.

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (poissulkien Ahvenanmaa). Otos on painotettu väestöä edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Koko aineiston tilastollinen virhemarginaali on korkeintaan noin 1,70 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Uutinen julkaistu alunperin T-Median verkkosivuilla