Parakiipeily

Parakiipeilyssä kilpaillaan yläköysikiipeilynä sisäkiipeilyseinällä. Tavoitteena on kiivetä mahdollisimman korkealle, tai suorittaa reitti mahdollisimman nopeasti. Laji vaatii kiipeilijältä fyysisten ominaisuuksien lisäksi keskittymiskykyä, luovuutta ja kykyä tehdä nopeita ratkaisuja. Pudotessa seinältä, köysi ja valjaat varmistavat, ettei kiipeilijä putoa maahan.

Kiipeily sopii sekä harrastajille, että kilpaurheilijoille, ja on myös monipuolisuutensa vuoksi hyvä rinnakkaislaji monen muun lajin oheen. Kilpakiipeilyn lisäksi voi harrastaa oman toimintakykynsä mukaan boulderointia, eli kiipeilyä ilman köysivarmistusta. Boulderoinnissa ei ole omia kilpailuja parakiipeilijöille ainakaan tällä hetkellä. Boulderoinnissa pudotessa tullaan maahan tai patjalle.

Parakiipeilyssä ei ole tarkkoja rajauksia apuvälineiden käyttöön, vaan urheilija saa itse päättää käyttääkö apuvälinettä / apuvälineitä vai ei. Näkövammaisilla urheilijoilla on pilotti.

Parakiipeilyssä hyväksyttyjä vammoja ovat näkö- ja fyysiset vammat.

Hyväksyttyjä vammoja:

• Lihasvoiman heikentymä
• Nivelen passiivisen liikelaajuuden rajoite
• Raajan toimintakyvyn puutos
• Alaraajojen pituusero
• Lyhytkasvuisuus
• Kohonnut lihasjänteys
• Ataksia
• Atetoosi
• Näkövamma

Muita vammoja ei hyväksytä, tai oteta huomioon luokittelussa.

Vuonna 2026 ajantasaiset vammaluokat ovat:

Näkövammaluokat:

• B1: Urheilijalla on erittäin vaikea näkövamma tai hän on täysin sokea. Kilpailuissa kiipeilijä käyttää pilottia, joka auttaa reitin suorittamisessa. Näkö on heikompi kuin LogMAR 2.60.
• B2: Urheilijalla on vaikea näkövamma. Hän näkee jonkin verran, mutta näkö on selvästi rajoittunut. Näkökenttä voi olla kapea tai näöntarkkuus heikko. Näkö on LogMAR 1.50-2.60 ja / tai näkökenttä on kaventunut ollen alle 10 astetta.
• B3: Urheilijalla lievempi näkövamma, mutta selvästi heikompi verrattuna normaalinäköön. Näkö on LogMAR 1–1.40. ja / tai näkökenttä on kaventunut ollen alle 40 astetta.

Fyysisten vammojen luokat:

Yläraaja

• AU2: Urheilijalla on merkittävä toimintarajoite toisessa kädessä tai käsivarressa. Esimerkiksi kyynärvarren amputaatio tai tilanne, jossa ranne ei toimi normaalisti.
• AU3: Urheilijalta puuttuu sormi tai sormien toiminta on heikentynyt. Myös huomattava käsivarren pituusero voi kuulua tähän luokkaan.

Alaraaja

• AL1: Urheilijalla on merkittävä toimintarajoite molemmissa jaloissa tai molempien alaraajojen amputaatio polven tasolta tai ylempää.
• AL2: Urheilijalla on toimintarajoite yhdessä jalassa, esimerkiksi amputaatio tai huomattava alaraajan pituusero.

Range & Power - liikelaajuus ja voima

• RP1: Urheilijalla on laaja-alainen tai selvästi kiipeilyyn vaikuttava toimintarajoite. Vaikutuksia voi olla useissa raajoissa tai koko vartalossa. Tämä on RP –luokista vaikeimmin vammautuneiden luokka.
• RP2: Urheilijalla on useampaan raajaan tai koko vartaloon vaikuttava toimintarajoite, joka vaikeuttaa kiipeämistä, merkittävästi, muttei yhtä paljon kuin RP1 -luokassa.
• RP3: Urheilijalla on lievempi toimintarajoite, joka vaikuttaa kiipeilyyn, mutta mahdollistaa monipuolisen liikkumisen seinällä. Myös lyhytkasvuiset urheilijat kuuluvat tähän luokkaan.

Huomioitavaa, että urheilija saa osallistua parakiipeilykilpailuihin myös ennen kuin hänellä on oma virallinen luokkansa, mikäli kilpailuissa on vaihtoehtona "Open" -sarja, eli avoin sarja.

Parakiipeilyä voi harrastaa kuka tahansa. Aktiivisia seurojen harrasteryhmiä ei ole vielä montaa, mutta Suomen Kiipeilyliitto työskentelee seuratoiminnan kehittämiseksi.

Köysikiipeilyssä tarvitaan varmistaja, joka on käynyt vähintään yläköysivarmistus -kurssin. Boulderointia voi käydä kokeilemassa kuka tahansa oman toimintakykynsä mukaan.

Lähestykää rohkeasti kiipeilyseuroja, voisivatko ne järjestää esimerkiksi tutustumiskäyntejä tai lajikokeiluja.

Suomen Kiipeilyliitossa parakiipeilystä vastaavana asiantuntijana toimii Essi Saarikoski: essi.saarikoski@climbing.fi .

Suomessa ei ole vielä kilpailutoimintaa.

Parakiipeilyn kansainvälisestä kilpailutoiminnasta vastaa kansainvälinen lajiliitto World Climbing. Lajin tärkeimpiä kilpailuita ovat maailmanmestaruuskilpailut ja maailmancup –osakilpailut. Pohjoismaissa lisäksi Pohjoismaiden Mestaruuskilpailut.

Vuonna 2028 parakiipeily tekee debyyttinsä paralympialaisissa Los Angelesissa, mikä on merkittävä askel lajin kansainvälisessä kehityksessä.