EPYG 2022: Tulosta jopa ilman opasjuoksijaa – Yleisurheilussa jo arvokisamitaleita voittanut Iida Lounela hätyyttelee ennätyksiään viimeisissä nuorten kisoissaan

29.6.2022

Yleisurheilija Iida Lounelan tavoite tulevan viikonlopun European Para Youth Games -kisoissa Pajulahdessa on parantaa pituushypyn ja 400m juoksun SE-tuloksiaan näkövammaisten urheilijoiden T12-luokassa, vaikka juoksumatkat on toistaiseksi suoritettava ilman loukkaantunutta opasjuoksijaa. Pariisin 2024 paralympialaisiin tähtäävä 18-vuotias pääsee toisissa ja viimeisissä EPYG-kisoissaan kokemaan, miltä tuntuu kilpailla kisojen konkarina.

Helsingin Kisa-Veikkoja edustava yleisurheilija Iida Lounela on kovassa kunnossa. Viime kesänä hän kumosi näkövammaisten urheilijoiden T12–13-luokkien yli 30-vuotiaan Suomen ennätyksen pituushypyssä, parantaen siitä vielä omaa ennätystään viidellä sentillä saman kesän aikana. Myös 400 ja 200 metrin juoksuissa syntyi kesän 2021 mittaan uudet SE-ajat.

Tämän kesän alussa Pariisin GP-kilpailuissa 18-vuotias sijoittui pituushypyssä toiseksi pidentäen SE-tulostaan jälleen muutamalla sentillä, nyt lukemaan 4,89. Reilu viikko ennen Pariisia urheilija oli kuitenkin kohdannut epäonnea, kun hänen opasjuoksijanaan toimiva pikkuveljensä Henrik Lounela mursi nilkkansa omassa pituushyppykisassaan.

Ilmajokelaislähtöinen Iida onkin joutunut kisaamaan alkukaudesta ilman opasta juoksumatkoillaan, mikä ei kuitenkaan toistaiseksi ole estänyt tuloksen tekoa myös niillä. Pariisissa 100 metrin oma ennätys parani lukemiin 13,81 ja juhannuksen alla Helsingissä rikkoutui päämatka 400 metrin edelliskesäinen ennätys, kun kello pysähtyi uuteen SE-aikaan 1.05,93.

- Oli positiivista, että Pariisissa pystyi noinkin paljon parantamaan 100 metrin ennätystä ilman opasta. Juoksu ei kuitenkaan ollut täydellinen, ja on asioita, joita toivon pystyväni tekemään paremmin vielä tulevissa kisoissa, Lounela toteaa.

Seuraava kisa koittaa jo perjantaina 1.7. Rakokiven kentällä Lahden Nastolassa, kun Lounela avaa omalta osaltaan nuorten paraurheilijoiden European Para Youth Games -kilpailut juuri 100 metrin juoksulla. Hän on saapunut alkuviikosta Suomen joukkueen mukana EPYG-keskipisteeseen Pajulahden Liikuntakeskukseen, missä joukkue harjoittelee ja osallistuu oheisohjelmaan satojen eri puolilta Eurooppaa paikalle kerääntyneiden kisatovereiden kanssa ennen viikonlopun varsinaisia kilpailupäiviä 1.–3.7.

EPYG-kisoissa Lounelan ohjelmassa ovat jälleen 100 metrin juoksun lisäksi niin 400 metriä kuin pituushyppykin, ja molemmista on lupa odottaa taas uusia saavutuksia. Vaikka Henrik Lounelan loukkaantunut jalka on hyvää vauhtia parantumassa ja mahdollisuudet päästä jo loppukaudesta takaisin radalle ovat olemassa, ei hän kuitenkaan vielä EPYGiin ehdi siskonsa oppaaksi juoksemaan.

Korvaavaa opasjuoksijaa Iidalle on yritetty etsiä aina viime päiviin saakka. Moni saattaa muistaa suksihuoltaja Jari Huhdan hyppäämisen lähes kylmiltään maastohiihtäjä Inkki Inolan oppaaksi Pekingin paralympialaisissa keväällä, mutta näkövammaisen urheilijan oppaan äkillinen korvaaminen ei yleensä onnistu tuosta vain.

Ilman opasta juokseminen on Iida Lounelalle hankalampaa, mutta onneksi tuttua. Viime kesään asti hän kilpaili itsekseen lievemmässä näkövammaluokassa T13, ennen uudelleenluokittelua T12:een, jossa opasjuoksijaa saa käyttää. Urheilija sanoo myös EPYG-kisojen olevan hänelle nyt testi hermojen hallinnasta muuttuvissa olosuhteissa, kun on taas saatava juoksuista paras irti itsekseen, oppaan kanssa treenatun talvikauden jälkeen.

- Neljällä sadalla se olisi kyllä iso etu, jos olisi opas mukana, kun todennäköisesti ainakin toinen suora juostaan taas vastaan aurinkoa, kertoo Lounela, jota kirkas valo häikäisee merkittävästi akromatopsia-näkövamman vuoksi. – Tästä oppii, että joku varahenkilö on hyvä olla olemassa. Oppaankin on oltava kovatasoinen urheilija, joten etenkin urheiluvammojen riski on aina olemassa.

Lounela uskoo kuitenkin, että myös 400 metrillä ajasta on otettavissa pois vielä tällä kaudella. Toisessa päälajissa pituushypyssä tavoite pamahtaa suusta hetkeäkään empimättä:

- Viisi metriä. Toivottavasti siitä vielä puuttuvat 11 senttiä täyttyvät. Vähimmäistavoite on aikoinaan pituutta hypänneen äitini ennätys 496, Lounela naurahtaa. – Nelkulla viime viikon ennätysjuoksu oli vasta kauden toinen. Nopeuteen ollaan aika paljon keskitytty treeneissä, ja se on parantunut.

Tulevaisuuden tähden viimeiset nuorten kisat

Samaan aikaan EPYG-kisojen kanssa kilpaillaan parayleisurheilun SM-kisat Salossa 2.–3.7. Lounelalle valinta osallistua viikonloppuna pelkästään kauden pääkisoina pitämäänsä EPYGiin vaati pohtimista, sillä myös SM-kisat ovat Suomessa hänelle tärkeä paikka kohdata ihmisiä, ja ilmapiiri ollut aina mieluisa. Mielellään hän ei SM-kisoja jätäkään väliin.

- Mietin ensin, jos olisin pystynyt osallistumaan molempiin, mutta tulin tulokseen, että on järkevintä keskittyä EPYGiin. Täällä ollaan kuitenkin nyt monta päivää jo ennen viikonloppua, joten hyötyarvoa itsensä väsyttämisestä tuplakisoissa ei juuri olisi.

Suomen EPYG-joukkueessa Lounela on kokeneimmasta päästä, ja ikäluokkansa kansainväliseen kärkikaartiin nousseen urheilijan vyön alle onkin jo ehtinyt kerääntyä menestystä. Nuorten MM-kisoissa Sveitsin Nottwilissä 2019 hän ylsi vasta 16-vuotiaana maailmanmestaruuksiin sekä pituushypyssä että 400 metrillä, ja nappasi lisäksi hopeaa 200 metrillä.

Myös ensimmäiset aikuisten arvokisat on jo koettu: Loppukeväästä 2021 parayleisurheilun EM-kisoissa Puolan Bydgoszczissa nuori tähti juoksi huikeasti pronssille 400 metrillä ja neljänneksi 100 metrillä. Seuraava arvokisatähtäin on ensi kesänä parayleisurheilun MM-kisoissa, jotka järjestetään samalla Pariisin stadionilla, millä Lounela jo tänä kesänä rikkoi ennätyksiään.

EPYG-kisat ovat nuorille paraurheilijoille tärkeä etappi matkalla kohti kansainvälistä urheilu-uraa ja lopulta paralympialaisia. Lounela oli kisoissa ensimmäistä kertaa mukana edellisellä kerralla 2019, kun kisat tämän vuoden tavoin järjestettiin Suomessa ja Pajulahdessa. Vaikka Pariisin kesäparalympialaiset 2024 ovat jo hänelle realistinen tavoite, ovat myös toiset ja viimeiset EPYG-kisat vielä tärkeät.

- Nämä ovat viimeiset junnukisani, ja samalla ensimmäiset, joihin en enää voi mennä ensikertalaisuuden varjolla. Tähän asti kaikki isommat kisat ovat olleet minulle ensimmäisiä, eikä niille sen vuoksi ole ollut korkeita odotuksia etukäteen – muuten kuin tietysti itsensä ylittäminen.

Lounela muistelee hyvällä aiempaa EPYG-kokemustaan, silloisesta kovasta jännityksestä huolimatta. Kisat ovat hänen mielestään hyvä tilaisuus nuorelle urheilijalle nähdä, missä mennään verrattuna omanikäisiin eurooppalaisiin. Päällimmäiseksi ovat jääneet muistot tutustumisesta muihin urheilijoihin, joilla on sama vamma ja samat tavoitteet – sen Lounela kertoo olevan motivoivaa.

- Ensimmäistä kertaa tapasin näkövammaisia yleisurheilijoita omasta ikä- ja kilpaluokastani – se oli ihan parasta. Odotan hirveästi, että näen samoja tyyppejä nyt täällä, tiedän että muutamia on tulossa. Italiasta jäi kavereita viime EPYGistä, ja toivon kohtaavani uudelleen ranskalaisia, joihin silloin tutustuin. Myös espanjalaisia, joihin tutustuin nuorten MM-kisoissa ja jotka nykyisin ovat hyviä kavereitani, on tulossa, Lounela iloitsee.

430 europpalaisen urheilijan EPYG-monilajikisat starttaavat Pajulahdessa ja Helsingissä perjantaina 1.7.

Nuorten eurooppalaisten paraurheilijoiden yhteensä kahdeksan lajin monilajikisat European Para Youth Games järjestetään nyt toistamiseen Suomessa. Kuten vuonna 2019, suurin osa lajien kilpailutapahtumista järjestetään Pajulahden Liikuntakeskuksessa – vain yleisurheilu tapahtuu läheisellä Rakokiven kentällä Nastolassa, ja uinti Mäkelänrinteen uimahallissa Helsingissä.

Kisoihin on maanantaista 27.6. lähtien saapunut urheilijoita 29 Euroopan maasta. Yhteensä 430 urheilijalle, joista useimmat ovat vielä kansainvälisen kilpauransa alussa, järjestetään ennen viikonloppua muun muassa koulutusta urheilun eettisyydestä sekä median kanssa toimimisesta. 13–23 -vuotiaille suunnattuja EPYG-kisoja on järjestetty vuodesta 2011 asti. Suomi on nyt mukana kolmatta kertaa osallistuttuaan aiemmin vuosina 2017 Italiassa ja 2019 kotikisoissa.

Tämänkertainen Suomen joukkue kilpailee kisalajeista seitsemässä: yleisurheilussa, uinnissa, maalipallossa, parabocciassa, pyörätuolikoripallossa, pöytätenniksessä ja sokkopingiksessä. Alkuperäisestä joukkuekokoonpanosta on loukkaantumisen vuoksi joutunut jäämään pois Mahdia Konashar, jonka oli määrä olla toinen Suomen kahdesta ensimmäisestä paraboccian pelaajasta EPYG-kisoissa. Lajeista myös maalipallossa Suomella on nyt ensi kertaa mukana joukkue.

Iida Lounelan kisatoverina pituushypyssä sekä 100m ja 400m juoksumatkoilla nähdään EPYG-ensikertalainen Aamu Hulmi, 14. Lisäksi yleisurheiluun osallistuvat Suomen joukkueesta ensikertalaiset Neea Sahlström, 16, 100m juoksuun, kuulantyöntöön ja keihäänheittoon sekä Eevert Haakana, 17, 100m ja 400m juoksuihin. Aiemminkin EPYG-kisoissa kilpailleet, yleisurheilun lisäksi pyörätuolikoripallojoukkueessa edustavat Santeri Karvo ja Henri Kössö kisaavat keihäänheitossa.

Kuvat: Vilma Berg, Pariisin GP-kisat kesäkuussa 2022