Uusi paralajien olosuhteet -tietopankki on avattu Paralympiakomitean sivustolla

Paralympia.fi-sivuston esteettömyyssivujen alta löytyvä tietopankki sisältää ajantasaiset esteettömyystiedot 49 paralajista. Kyseessä on tällä hetkellä ainoa tietolähde, joka sisältää kootusti monipuolista ja ajantasaista olosuhdetietoa paralajeista.

Vuosien 2024–2025 aikana toteutetussa, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Paralajien olosuhteet -hankkeessa on kerätty ajantasaiset esteettömyystiedot 49:stä lajista, joissa jo on Suomessa toimintaa tai toiminnan aloittamisesta on käyty keskusteluja.

Paralajeilla tarkoitetaan lajeja, joissa on tarjolla vammaisille tai toimintarajoitteisille henkilöille suunnattua harjoittelua, valmennusta tai kilpailutoimintaa, eli aiemmin vammaisurheilun nimellä tunnettua paraurheilua.

Lajien kokonaisuutta tarkastellaan toistaiseksi paralympialajien sekä muiden liikunta- tai näkövammaisille urheilijoille tarkoitettujen lajien näkökulmasta. Ulkopuolelle on tältä erää rajattu kehitysvammaisten urheilu (esim. Special Olympics), elinsiirtourheilu ja kuurojen urheilu, sillä tarkastelu on tehty etenkin lajien sääntöjen pohjalta.

Lajien säännöissä on yleisesti ottaen mainittu vain esteettömyydestä liikunta- ja näkövammaisten osallistujien kohdalla, joten kerätyt olosuhdetiedot kertovat tekijöistä, joita tarvitaan mahdollistamaan harrastaminen ja urheilu heidän kohdallaan.

Paralajien olosuhdetiedot löytyvät nyt uudesta tietopankista, joka on julkaistu Paralympiakomitean Paralympia.fi-verkkosivuston Esteettömyys-osion alla:

Tutustu Paralajien olosuhteet -tietopankkiin

Tietopankista löytyy tietoa myös erilaisista ulkolajeista, kun aiemmin olemassa ollut olosuhdetieto on painottunut sisälajeihin. Mukana on myös muutamia lajeja, joissa ei vielä ole ollenkaan tai ainakaan merkittävästi toimintaa Suomessa – esimerkiksi pyörätuolikäsipallosta on nyt saatavilla olosuhdetietoa.

– Halusimme palvella ennakkoon myös näiden lajien kehitystä, ja ehkä olosuhdetieto auttaa kasvattamaan lajeja myös täällä, kertoo Paralympiakomiteassa hanketta vetänyt olosuhdeasiantuntija Jukka Parviainen.

Tietopankkia täydennetään vielä esimerkiksi kuvitusten osalta, kun sopivaa kuvamateriaalia saadaan tuotettua tulevien kilpailuiden ja lajitapahtumien yhteydessä. Toiveena on saada jatkossa mukaan myös lajiliittojen kanssa kerättyä videomateriaalia.

Tähän mennessä kerätyt olosuhdetiedot löytyvät myös samalla valmistuneesta Paralajien olosuhteet -hankkeen loppuraportista:

Tutustu ladattavaan loppuraporttiin

– Raportista löytyy kattava listaus erilaisia kotimaisia ja kansainvälisiä olosuhdetietolähteitä lajeittain. Myös tämä arvokas kokonaisuus on olennainen apu olosuhteiden jatkokehityksessä, sitä kannattaa hyödyntää, sanoo hankkeessa työskennellyt ja loppuraportin koonnut Jyväskylän yliopiston opiskelija Pinja Jalava.

Tiedolle tilausta lajiliitoissa, nykyisissä ja tulevissa urheilukeskuksissa sekä liikunta-, urheilu- ja rakentamishankkeiden rahoituksessa

Paralympiakomitean tehtäviin kuuluu palvella asiantuntijana soveltavan liikunnan ja paraurheilun sekä yhdenvertaisempien liikunnan ja urheilun olosuhteiden kehitystyötä.

Päätavoitteena hankkeessa on ollut vastata paralajien olosuhteiden osalta havaittuun tietopuutteeseen ja palvella siten lajien kehitystä lajiliitoissa sekä tarjota tärkeää tietoa myös liikuntapaikkojen suunnitteluun ja rakentamiseen.

– Tämä tietopankki on nyt ensimmäinen paikka, josta eri lajien olosuhdetietoa löytyy kootusti. Pankki auttaa lisäämään ymmärrystä lajien mahdollisuuksista ja helpottaa tiedon hakemista uusien, varsinkin useampien eri lajien harjoittelua mahdollistavien liikuntapaikkojen suunnitteluun, kertoo Jukka Parviainen.

Hankkeen rahoittajan, opetus- ja kulttuuriministeriön suunnalta pidetään koottua paralajien olosuhdetietopankkia hienona suorituksena.

– Tätä juuri haluttiin, kun puhuttiin tarpeista paraurheilun osalta. Kun tietopankki nyt paralajien osalta löytyy, tarvittaisiin seuraavaksi koottua tietoa kaikenlaisista muistakin olosuhteista ja niiden esteettömyyden tasosta Suomessa – kaikenkattavalle tietopankille vain on hankala tällä hetkellä löytää sopivaa kokoajaa ja ylläpitäjää. Varsinkin tietojen ajantasaisena pitäminen vaatii jatkuvaa resursointia, sanoo opetus- ja kulttuuriministeriön rakennusneuvos Mikko Helasvuo.

Täydennystarpeiksi jäävät myös tässä hankkeessa ulosrajattujen vammaryhmien harrastus- ja kilpailuolosuhteita koskevat tiedot.

– Vaikka esimerkiksi kehitysvammaisten urheilijoiden Special Olympics -lajit rajautuivat tässä vielä pois, lajien liikunta- ja urheilutiloissa olisi hyvä ottaa huomioon myös ymmärtämisen esteettömyyden asioita. Selkeät opasteet ja reittimerkinnät helpottavat kaikkien liikkumista suoristuspaikoille, Parviainen sanoo.

Lajiliittojen kanssa tiivistä yhteistyötä – Tietojen päivittämistä ja täydentämistä jatketaan yhdessä

Parviainen kiittää lajiliittoja hyvästä yhteistyöstä tiedonkeruun aikana, jota myös jatketaan yhdessä tietopankkia täydentäessä ja ylläpitäessä.

– Kaikki lajiliitot, joihin olimme hankkeen aikana yhteydessä, halusivat tavata olosuhdetiedon keruun tiimoilta. Teimmekin koko hankkeen ajan liittojen kanssa tiiviisti yhteistyötä. Heiltä saatiin paljon olennaista lajitietoa kirjattua ylös hyvinä käytäntöinä, joita kannattaa huomioida, vaikkei käytännöistä puhuttaisi lajien säännöissä.

Parviainen kertoo olleen jopa yleistä, että eri lajien säännöistä puuttui tietoa, jota esimerkiksi kilpailujärjestäjä tarvitsee, ja joka on kuitenkin jo vakiintunut totuttuina käytäntöinä.

– Esimerkiksi yleisurheilun heittolajeissa paraurheilijoiden käyttämän heittotuolin kiinnittämisestä kentän alustaan ei ole puhetta lajin säännöissä, vaikka kilpailujärjestäjät osaavat yleensä tehdä kiinnittämisen riittäväksi todetulla tavalla, Parviainen havainnollistaa.

Olosuhdetietopankki julkaistiin 27. marraskuuta järjestetyssä seminaarissa, jossa joukko lajiliittojen, hankkeen rahoittajan ja suomalaisten liikuntapaikkojen edustajia kokoontui tutustumaan hankkeen tuloksiin ja avattuun tietopankkiin.

– On hienoa, että myös golfin kaltaisia lajeja on saatu mukaan, vaikka mekään emme ole paralympialaji. Tietopankki antaa lajilittona meille hartioita viedä esteettömyyttä eteenpäin golfkentillä – ja esteettömyyshän ei koske vain paralajien harrastajia, vaan myös esimerkiksi ikääntyviä ihmisiä, lasten kanssa liikkuvia ja meitä kaikkia. Paralympiakomitean kanssa teimme myös jo ensimmäisen golfkentän esteettömyyskartoituksen, kertoo asiantuntija Johanna Ahti Suomen Golfliitosta.

Jukka Parviainen kertoo tiedonkeruussa tulleen vastaan myös paljon positiivisia yllätyksiä:

– Oli ilo huomata, että monen lajin kohdalla itse lajin suorittamiseen vaaditut olosuhteet olivat melko hyvin kunnossa. Usein esteellisiä olivat enemmän suorituspaikkaa ympäröivät fasiliteetit, kuten rakennusten sisäänkäynnit tai suorituspaikkojen sijainnit vaikkapa portaikkojen takana kellarikerroksissa.

Parviainen korostaa esteettömyyden kehittymisen olevan kiinni ensin olosuhteiden ymmärtämisestä myös erilaisten liikkujien, harrastajien ja kilpailijoiden kannalta ja sen jälkeen usein vain tahdosta korjata se, mikä korjattavissa on.

– Esteettömien tai ainakin esteettömämpien olosuhteiden toteuttaminen ei ole lopulta kovin haastavaa tai monimutkaista. Jo pienet muokkaukset voivat riittää siihen, että lajin olosuhteesta saadaan huomattavasti esteettömämpi.