KIHUn selvitys valittujen eurooppalaisten maiden paraurheilun ja kuurojen urheilun organisoinnista luo hyvän perustan jatkokeskustelulle

KIHU toteutti selvityksen valittujen eurooppalaisten maiden paraurheilun ja kuurojen urheilun organisoinnista sekä pyrki tunnistamaan niitä rakenteita ja toimintatapoja, joiden avulla Suomi voisi vahvistaa valtavirtaistumista, eli paraurheilun ja kuurojen urheilun lähentämistä osaksi yleisiä urheilurakenteita. Paraurheilussa vertailuanalyysi kohdistui Norjan, Hollannin, Irlannin ja Sveitsin urheilujärjestelmiin. Kuurojen urheilussa mukana olivat edellä mainittujen maiden lisäksi Ruotsi, Viro, Saksa, Italia ja Espanja. Hanke on toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön tuella.

Suomen Paralympiakomitea pitää tärkeänä, että kuten koko urheilun kenttää, myös paraurheilun ja kuurojen urheilun tulevaisuutta tarkastellaan riippumattoman ja kansainväliseen vertailuun perustuvan tiedon pohjalta. Selvitys tarjoaa arvokasta vertailutietoa erilaisista eurooppalaisista ratkaisuista ja luo hyvän perustan jatkokeskustelulle.

- Iso kiitos laajan selvityksen tekijöille. Raportissa korostuu perustellusti valtavirtaistamisen suunta, jota me Paralympiakomiteassa pidämme oikeana kehityspolkuna suomalaisessa urheilujärjestelmässä, toteaa Paralympiakomitean puheenjohtaja Sari Rautio. 

- Otamme lämpimästi vastaan selvityksessä ehdotetun vaiheittaisen integraatiohankkeen vuosille 2026–2030. Tarve systemaattiselle lajiliittojen tukemiselle on kasvava”, jatkaa Rautio.

Raportin mallissa vahvistettaisiin ensin lajiliittojen integraatiota ja samalla arvioitaisiin katto-organisaatioiden yhdentymisen edellytyksiä.

- On huomattava että nykyisten Olympiakomitean ja Paralympiakomitean välillä on merkittäviä eroja niin jäsenrakenteessa, tehtävissä kuin toimintafilosofiassakin, minkä vuoksi mahdollinen yhdentyminen edellyttäisi paitsi yhteistä tahtotilaa, myös pitkäjänteistä valmistelua ja yhteisen suunnan rakentamista, pohtii Rautio.  

Julkisen talouden kiristyminen vaikuttaa koko liikunta- ja urheilukenttään, minkä vuoksi myös yhteistyön syventämistä on perusteltua selvittää avoimesti ja huolellisesti. 

- Organisaatiorakenne ei yksin ratkaise suomalaisen paraurheilun keskeisiä haasteita. Raportti nostaa esiin muun muassa urheilijoiden rekrytoinnin, valmennusosaamisen ja urheilijapolkujen kehittämisen tarpeet. Mahdollinen fuusio ei sellaisenaan ratkaise isoja rekrytoinnin tai harrastajapohjan kasvattamisen kysymyksiä, vaan ne vaativat pitkäjänteisiä toiminnallisia panostuksia koko urheilujärjestelmältä. Meillä Parassa tavoitteena on turvata kaikkien yhdenvertainen mahdollisuus liikkua ja urheilla sekä paraurheilun menestys, asiantuntemus ja palvelut tulevaisuudessa, Rautio sanoo.

- Erinomaista, että pitkään valmisteltu raportti on vihdoin julkaistu, nyt voimme aloittaa keskustelun ja toimenpiteet sen pohjalta, jatkaa Rautio.

- Maanantaina jäsenistömme kokoontuu kevätkokoukseen ja kokousta edeltävä seminaari käsittelee lajiliittointegraatiota, ja tämä raportti tuo lisämausteen keskusteluun, kertoo Rautio.

- Kuurojen urheilun tulevaisuuden osalta ratkaisevaa on, että kuurojen urheilutoimijat voivat ensin itse arvioida, millaiseen yhteistyöhön tai mahdolliseen integroitumiseen he haluavat sitoutua, Rautio päättää. 

 

Tutustu raporttiin:

Paraurheilun ja kuurojen urheilun valtavirtaistaminen: vertailuanalyysi kansallisesta organisoinnista valituissa Euroopan maissa