Esimerkkejä Ahos-apurahan ja -kehittämistuen hyödyntämismahdollisuuksista

Ahos-säätiön ja Paralympiakomitean myöntämät Ahos-apurahat ja Ahos-kehittämistuet ovat haettavissa kahdesti vuodessa, helmikuun loppuun ja lokakuun loppuun mennessä. Ahos-apuraha on suunnattu paraurheilun ja soveltavan liikunnan parissa tapahtuvan kouluttautumisen ja osaamisen lisäämisen kustannuksiin. Ahos-kehittämistuki on puolestaan tarkoitettu laajemmille koulutus- ja kehittämishankkeille, joissa hakijoina voivat olla esimerkiksi lajiliitot, oppilaitokset tai urheiluseurat.

Ahos-apurahaa ja -kehittämistukea saaneet tahot ovat velvoitettuja laatimaan raportin siitä, mihin tuki on käytetty ja millaista oppia ja/tai kehitysaskelia sen avulla on saatu. Alla on esimerkkejä viime vuosien Ahos-raporteista.

Ahos-apuraha

Marko Jääskeläinen: Vammaiset vaikuttajiksi -koulutusohjelmaan osallistuminen 2022

Mitä: Liikuntavammainen yrittäjä Marko Jääskeläinen osallistui Paralympiakomitean koordinoimaan Vammaiset Vaikuttajiksi -koulutusohjelmaan vuonna 2022.

Tavoite: ”Koulutusohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena oli vammaisten henkilöiden osaamisen näkyväksi tekeminen, lisääminen ja hyödyntäminen sekä heidän valmiuksiensa lisääminen etenemiseen päätöksenteon paikkoihin urheilussa ja muualla yhteiskunnassa. Uskon vahvasti, että nämä tavoitteet ovat kohdallani täyttyneet kirkkaasti. Vaikka en vaikuttajana aivan noviisi ollut ennen koulutusohjelmaakaan, niin koen, että nyt minulla on aiempaakin vahvemmat mahdollisuudet toimia yhteiskunnallisena vaikuttajana.”

Kokemukset: ”Aivan erityisen paljon pidin koulutusohjelmaan kuuluneesta mentoroinnista. Sain mentorikseni Tiina Kivisaaren opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Häneltä sain paljon eväitä vaikuttamiseen sekä kontakteja/vinkkejä siitä, keihin voisin olla yhteydessä niin julkisen hallinnon puolelta kuin yrityselämästäkin.”

Katja Heikkinen: Psyykkisen valmentajan koulutus 2022–2023

Mitä: Entinen näkövammaisten maalipallomaajoukkueen pelaaja Katja Heikkinen osallistui syksyn 2022 ja kevään 2023 aikana psyykkisen valmentajan koulutukseen, johon sisältyi psykologian teoriaa, urheilupsykologiaa, tutustumista valmentajien työhön ja paljon käytännön harjoituksia.

Tavoite: ”Valmistuttuani aion tarjota palveluani koko maalipallokentälle. Pelaajille yksilöinä tai joukkueena pelikokemuksen määrästä riippumatta. Näen myös, että valmentajat ja tuomarit hyötyisivät aiheesta. Erityisesti tuomareilla on usein paineisia tilanteita. Saadaksemme heidät pysymään lajissa, aion tarjota psyykkistä valmennusta heillekin. Ratsastus on minulle myös tuttu laji ja aion kartuttaa kokemustani myös pararatsastajien kanssa. Tavoitteenani on kokemuksen lisääntyessä laajentaa muihinkin paralajeihin.”

Kokemukset: ”Hallitsen laadukkaan tavoitteen asettelun ja osaan motivoida urheilijoita. Osaan ohjata harjoitteita, joilla urheilija voi kehittää itseluottamustaan, hallita tunnetilojaan ja kilpailujännitystään. Pystyn myös tukemaan urheilijaa loukkaantumisten sattuessa ja osaan tunnistaa tilanteen, mikäli urheilija tarvitsee erikoisalan ammattilaisen apua.”

Ahos-kehittämistuki

Huippu-urheilun instituutti KIHU: Kelausvoiman mittausmenetelmän kehittämisprojekti

Mitä: Huippu-urheilun Instituutti KIHU käynnisti projektin, jossa selvitettiin, millaisia teknisiä ratkaisuja kelauksen mittaamiseen voidaan käyttää ja kokeiltiin teoreettisesti parasta käytännössä. Projektin aikana tehtiin pilottimittauksia, erilaisten kelauskapuloiden vertailumittauksia, kelauksen liikeanalyysi ja kirjallisuuskatsaus. Lisäksi tutustuttiin tarkemmin kilpakelauksen maailmaan ja erityisesti kelauskapulan suunnitteluun ja rakentamiseen.

Tavoite: ”Saada kokonaisvaltaista kilpailuetua suomalaiseen kilpakelaukseen.”

Tulokset: ”Muuttujien mittaaminen Movesensellä osoittautui toimivaksi konseptiksi. Mitatusta datasta voidaan yksinkertaisilla toimenpiteillä tunnistaa kelausfrekvenssi, ohilyöntien määrä, syklikohtainen nopeuden muutos, iskujen ajoituksen ja nopeuden puolierot, eli kuinka suoraan kelaustuoli kulkee. Kelausasennon muutosten vaikutus on mahdollista todeta lasketuista nopeuskäyristä. Myös kelauskapuloiden välisiä eroja on mahdollista selvittää, mikäli mittauksia tehdään riittäviä määriä. Tekninen korkeakoulu Delftissä Hollannissa käyttää samoja antureita useiden pyörätuolilajien tutkimiseen ja mittaamiseen. Yhteistyön aloittaminen heidän kanssaan olisi suomalaisen paraurheilun kehittämisen näkökulmasta katsottuna erittäin suositeltavaa.”

Suomen triathlonliitto: Paraurheilu osaksi Triathlonliiton perustoimintaa

Mitä: Suomen Triathlonliiton projekti paratriathlonin integroimiseksi tiiviiksi ja tunnustetuksi osaksi liiton toimintaa.

Tavoite: ”Saada lajiin koulutettu luokittelija ja koostaa materiaali luokittelua varten. Saada vastuuvalmentaja ja materiaalia valmennuksesta. Kuvata prosessi paraurheilijoiden rekrytointia varten ja järjestää säännöllistä toimintaa paraurheilijoille.”

Tulokset: ”Tavoitteet toteutuivat valmennuksen materiaalia lukuun ottamatta sataprosenttisesti. Valmennusmateriaalin tekemisen haasteena on sen puute yleisesti, eli sitä ei ole olemassa edes World Triathlonilla. Liitolla on luokittelija Annika Slunga, joka kuuluu myös Paralympiakomitean luokittelijaverkostoon. Liiton toiminnanjohtaja Kaisa Tamminen on Europe Triathlonin hallituksen jäsen ja tämän projektin myötä on saanut tehtäväkseen olla mukana eurooppalaisen liiton paraurheilun kehitysprojektissa. Pohjoismainen yhteistyö on tuottanut jo nyt paraurheilijoille yhteisiä kilpailuja ja leirejä. Seuraavana tavoitteen on järjestää vuosittain PM-kisoja myös paraurheilijoille. Paraurheilijoiden on nyt myös mahdollista osallistua Triathlonliiton kotimaiseen leiritoimintaan.”