Fennia x Tulevaisuuden tähdet: Maalipalloilija Tuomas Halosta ajavat eteenpäin oman lajin ihmiset ja yhteishenki

Fennia tukee Suomen Paralympiakomitean Tulevaisuuden tähdet -ryhmää. Tässä juttusarjassa kerromme ryhmän nuorten urheilijoiden tarinoita ja tutustumme heidän tulevaisuuden tavoitteisiinsa. Vuoden 2025 ryhmästä seuraavana esittelyvuorossa on sastamalalainen, 22-vuotias maalipalloilija Tuomas Halonen.

Maalipallon avointa SM-sarjaa vantaalaisessa Aisti Inclusion -joukkueessa pelaava Tuomas Halonen on varsin tuore kasvo pelikentillä, mutta on onnistunut tuomaan sitäkin suuremmin jo omaa potentiaaliansa esille.

Maalipallon pariin Tuomas löysi keväällä 2023 Näkövammaisten liiton nuorten tapahtuman kautta. Siellä olleet kaverit innostivat kokeilemaan lajia, ja samaisena keväänä hän löysikin jo itsensä Tampereen seudun Näkövammaisten järjestämistä maalipallotreeneistä. Aisti Inclusion -joukkueeseen päätymisen voisi sanoa olevan niin ikään kavereiden ansiota:

– Olin Näkövammaisten liiton nuorten kesäleirillä, ja olisiko se ollut peräti Eemi Utriainen, joka kysyi, että olenko harkinnut, että tulisin käymään Aisti Sportin treeneissä Vantaalla, Halonen kertoo viitaten nykyiseen joukkuetoveriinsa ja maajoukkueringin pelaajaan, joka hänkin on aiemmin harjoitellut Tulevaisuuden tähdet -ryhmässä.

– Ensin ajattelin, että en ole kyllä harkinnut, kun en ole edes tiennyt, että sellaista siellä järjestetään, mutta aloin sitten selvittämään, miten se käytännössä toimisi. Kävin elo–syyskuussa ensin testaamassa, millaista olisi käydä myös Vantaalla, ja aloitin sitten treenit pari kertaa viikossa siellä, Tampereen lisäksi.

Halonen on ollut innokas liikkumaan jo ala-asteesta lähtien. Ala-asteella hän harrasti judoa, yläasteella kuntosalia ja lukiossa juoksua, kun sai tukirahaa juoksumaton ostoon. Kuntosali ja juoksu ovat säilyneet menossa mukana tähän päivään saakka maalipallon ohessa.

’’Kyllä se on ne ihmiset ja yhteishenki, mitkä motivoi’’

Halonen opiskelee tällä hetkellä tietojenkäsittelyn tradenomiksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa Porissa. Tulevana syksynä alkaa opintojen viimeinen vuosi, ja sen jälkeen hän on ajatellut hakea vielä jatko-opintojen pariin.

Halonen on myös aktiivinen eri järjestöissä. Näkövammaisten liitossa hän on hallituksen sekä valtakunnallisen nuorisotoimikunnan (Nutor) jäsen. Tampereen seudun Näkövammaisten tukisäätiössä hän kuuluu esteettömyystyöryhmään. Tämän lisäksi arkeen kuuluu tietenkin vielä kuntosali- ja juoksuharrastus sekä maalipallotreenit Tampereella ja Vantaalla. Halonen itse asuu Sastamalassa.

Miten urheilun ja muun elämän yhdistäminen tällaisessa paletissa oikein onnistuu?

– Kyllähän sen aamulla tietysti huomaa, kun kuuden aikaan heräilee ja kouluun lähtee, että on tullut vasta yhdeltä kotiin ja joskus puoli kahden–kahden aikaan on päässyt nukkumaan. Kyllä se kuitenkin on ollut sen arvoista.
Halonen kertoo, ettei vaihtaisi kiireisestä elämästään päivääkään pois, eikä ole kokenut urheilun ja muun arjen yhdistämistä kuormittavaksi.

– On samalla opettanut itsenäistä matkustamista näkövammaisena, kun on käyttänyt VR:n avustuspalvelua. Taksit ja junat mahdollistaa sen, että voi lähteä periaatteessa milloin vain mihin vain. Lyhyistä yöunistakin on aina selvitty. Junassa ehtii rentoutumaan, kun sen 1,5 h suuntaansa matkustelee.

Treeneihin motivoi lähtemään jo aiemmin mainitut kaverit ja heidän kanssaan hyvällä porukalla urheileminen ja verkostoituminen.

– Kyllä se on ne ihmiset ja se yhteishenki, mitkä motivoi. Ja ylipäätään se, että pääsee urheilemaan hyvällä porukalla. Se on pääasia, minkä takia sinne lähden. On eri asia mennä treeneihin, missä on ihmisiä sen sijaan, että juoksisin juoksumatolla autotallissa. Se on ollut myös äärimmäisen hyvää verkostoitumista: maalipallon ja urheilun kautta on löytänyt paljon uusia tuttavuuksia.

’’Urheilija ei tervettä päivää näe’’

Halonen aloitti Aisti Inclusion-joukkueessa vuoden 2024 alussa, ja on nyt kerennyt pelaamaan avoimessa SM-sarjassa nyt reilun vuoden. Viime aikoina pelimenestystä on kuitenkin varjostanut viimekesäinen loukkaantuminen, kun urheilijan ranne murtui harrastustreeneissä.

Paranemista on hidastanut se, ettei kädestä aluksi löydetty röntgenkuvissa mitään vikaa. Käden kuitenkin jatkettua oireilua Halonen hakeutui keväällä magneettikuviin, ja silloin murtuma löydettiin. Tällä hetkellä hän odottaa korjaavaan leikkaukseen pääsyä.

– Nyt odottelen, josko mahdollisimman pian pääsisin operaatioon, jossa leikattaisiin ranteesta murtunut luunpalanen pois ja se lakkaisi kiukuttelemasta. Toivottavasti vakuutusyhtiö korvaisi käynnin yksityisellä, sillä muuten voi olla ensikausi pilalla. Jos joutuu julkisen puolelle menemään, ei tiedä kuinka kiireellä pääsee tällaiseen operaatioon.

Leikkausta odotellessaan Halonen on pystynyt pelaamaan treeneissä jonkin verran ja käymään kuntosalilla, mutta viimeiset kisaturnaukset ovat kuluneet vaihtopenkillä.

– Ärsyttää, kun en voi pelata omasta mielestäni niin hyvin, kun se ranne vaivaa. Sen takia en haluaisi kauheasti missään kisoissa pelailla ennen kuin se tulee kuntoon. Ei sillä nyt pysty työntämään ja heittämään niin hyvin kuin pitäisi.

Loukkaantuminen on hidastanut myös Halosen tulevaisuuden tavoitteisiin pääsemistä.

– Kyllähän maajoukkue tietysti jossakin vaiheessa olisi tavoitteena. Olen kuitenkin vähän siirtänyt sitä tavoitetta nyt, kun treenaaminen maalipallon suhteen on ollut huonompaa ranteen vuoksi.

Syksylle 2025 Halonen listaa tavoitteiksi muutaman ulkomaanmatkan, ainakin alle 23-vuotiaiden MM-kilpailut. Suomessa jatkuu avoimen SM-sarjan pelaaminen.

– En vielä siirry miesten SM-sarjaan, ehkä korkeintaan jossakin vaiheessa kokeilemaan. Päätavoite olisi kuitenkin nyt se, että saisin pelattua kokonaisen ehjän kauden avoimessa SM-sarjassa, että pystyisin kehittämään itseäni ja pelaamaan edes yhden vuoden siten, että ei tarvitsi olla vaihtopenkillä sen takia, että olen itseni rikkonut.

Tulevaisuuden tähdet -ryhmästä monipuolista tukea

Tuomas Halonen valittiin mukaan Tulevaisuuden tähdet -ryhmään vuoden 2025 alussa. Maalipalloilijoita on ollut ryhmässä mukana viimeksi vuonna 2023, kun Aino Jaakkola, Jasmin Mikkola ja Eemi Utriainen harjoittelivat joukossa. Mikkola ja Utriainen ovat sittemmin siirtyneet jo menestyksekkäästi maajoukkueuralle.

Halosella jäi toukokuun Tulevaisuuden tähdet -leiri välistä maalipalloturnauksen vuoksi, mutta ne kokemukset, joita hän on tähän mennessä ehtinyt ryhmässä kartuttamaan, ovat olleet pelkästään positiivisia.

Ensimmäiseltä leiriltä on hyvät kokemukset. Hyviä vinkkejä, jotka tukevat omaa harjoittelua, ja tietysti vertaistukea muilta urheilijoilta.

Halonen kertoo odottavansa myös psyykkistä valmennusta.

– Psyykeen kanssa on ollut peleissä haasteita. On epävarmuutta ja tunne, että ei osaa. Itsevarmuus vähän puuttuu aina toisinaan. Toivon, että psyykkisestä valmennuksesta olisi senkin asian suhteen hyötyä.

Maalipallo

• Maalipallo on näkövammaisten urheilijoiden kesäparalympialaji, jota voivat kansallisella tasolla pelata myös näkevät pelaajat.
• Joukkuepallopeliä pelataan kuusihenkisin joukkuein. Kentällä on aina kolme pelaajaa kerrallaan. Hyökkäävän joukkueen tarkoituksena on vierittää pallo vastustajan maalilinjan yli, kun taas puolustava joukkue yrittää estää sen.
• Kuuloaistiin perustuvassa lajissa pelaajien silmät peitetään läpinäkymättömillä pelilaseilla, jotta näkökyky on kaikilta tasavertaisesti peitetty kokonaan.
• Pelissä käytetään palloa, joka on 1250 g painoinen. Pallossa on äänilähteenä sisällä kulkusia, joiden kilinän perusteella pelaajat seuraavat pallon liikkeitä kentällä.
• Suomessa pelataan maalipallon miesten ja avointa SM-sarjaa sekä järjestetään erillisiä naisten SM-turnauksia. Kansainvälisesti maalipallossa kilpaillaan paralympialaisten lisäksi MM- ja EM-kilpailuissa sekä seurajoukkueiden mestaruusliigoissa.

Uutinen julkaistu myös Fennian verkkosivustolla