Tutustu talviparalympialajeihin: Maastohiihto

Maastohiihto on talviparalympialaji liikunta- ja näkövammaisille urheilijoille. Laji on toinen kahdesta alkuperäisestä, jo ensimmäisissä talviparalympialaisissa 1976 Ruotsin Örnsköldsvikissä mukana olleista lajeista.

Paralympialaisissa hiihdetään perinteisellä ja vapaalla tyylillä, ja tavallisimmat hiihtomatkat ovat vammaluokasta riippuen 1-20 km.

Liikuntavammaisten hiihto jaetaan pysty- ja kelkkahiihtoon. Pystyhiihtäjien varusteet eivät poikkea tavallisista hiihtovarusteista, mutta hiihtokelkka sen sijaan räätälöidään aina hiihtäjän mittojen mukaan.

Näkövammaiset urheilijat voivat kilpailla opasurheilijan kanssa, joka ohjaa heitä kilpailun aikana. He muodostavat tiimin, ja sekä urheilija että opas saavat palkinnot palkintokorokkeella.

Jokaisessa vammaluokassa käytetään kaavaa loppukilpailutuloksen laskemiseen. Kilpailija, jolla on nopein tulos, voittaa.

Esimerkiksi näkövammaisten hiihdossa kaikki kolme luokkaa – NS1 (sokeat), NS2 (vaikeasti heikkonäköiset) ja NS3 (heikkonäköiset) – hiihtävät samassa sarjassa siten, että NS1- ja NS2-luokkien hiihtäjät saavat loppuaikaansa hyvitysprosentin, jolla pyritään tasaamaan näkökyvystä johtuvat tasoerot.  

Näkövammaisten hiihtäjien lievimmässä NS3-luokassa kilpaileva Inkki Inola on opashiihtäjänsä Reetu Inkilän kanssa Suomen edustaja Milano-Cortinassa 2026. Inola edusti Suomea jo Pyeongchangissa 2018 ja Pekingissä 2022. 

Pyeongchangissa hänen sijoituksensa oli perinteisen sprintillä 7., 10 km perinteisellä 8. ja 20 km vapaalla 10. Pekingissä hän sijoittui parhaimmillaan 20 km perinteisellä neljänneksi, ja oli vapaan hiihtotavan matkoilla sprintissä 13. ja 12,5 kilometrillä 12. 

Suomella on historiassaan iso liuta paralympialaisten maastohiihtosuuruuksia. Heitä ovat muun muassa:

• Tanja Kari (12 paralympiakultaa. 1988 Innsbruck: 2 kultaa; 1992 Albertville: 2 kultaa; 1994 Lillehammer: 2 kultaa, 1 hopea; 1998 Nagano: 3 kultaa; 2002 Salt Lake City: 3 kultaa)
  
  
• Jouko Grip (10 paralympiakultaa. 1980 Geilo: 3 kultaa; 1984 Innsbruck: 3 kultaa; 1988 Innsbruck: 1 kulta, 3 hopeaa, 1992 Albertville: 2 kultaa, 1 hopea; 1994 Lillehammer: 1 kulta, 1 hopea)
  
  
• Pertti Sankilampi (7 paralympiakultaa. 1976 Örnsköldsvik: 2 kultaa; 1980 Geilo: 2 kultaa; 1984 Innsbruck: 1 kulta, 1 hopea; 1988 Innsbruck: 1 hopea, 2 pronssia)
  
  
• Kirsti Pennanen, eniten paralympiakultaa voittanut näkövammainen suomalaishiihtäjä (4 paralympiakultaa. 1984 Innsbruck: 2 kultaa; 1988 Innsbruck: 2 kultaa, 1 hopea; 1992 Albertville: 1 pronssi)

Vuosina 1976–2022 Suomi voitti yhteensä 65 paralympiakultaa maastohiihdossa. Viimeisimmät voitot tulivat Salt Lake Cityssa 2002, missä näkövammainen hiihtäjä Jaana Argillander voitti 10 km kilpailun ja pystyhiihtäjä Tanja Kari sekä 5 km, 10 km että 15 km kilpailut.

Vuoden 2002 jälkeen vain pystyhiihtäjä Ilkka Tuomisto on voittanut paralaympialaisissa maastohiihtomitaleita: Vancouverissa 2010 pronssia 1 km sprintissä, Sotshissa 2014 hopeaa 20 km matkalla ja Pyeongchangissa 2018 pronssia 1 km sprintissä.  Kaikkiaan Suomi on voittanut paralympialaisten maastohiihdossa tähän mennessä 65 kultaa, 45 hopeaa ja 53 pronssia.

Suomessa paramaastohiihdosta vastaa Suomen Hiihtoliitto, ja lajin kotimainen kilpailusarja on Hiihtoliiton, hiihtoseurojen ja Paralympiakomitean yhdessä organisoima Para Hiihto Cup. Aktiivista parahiihdon harrastustoimintaa on tällä hetkellä ainakin seuroissa Lahden Hiihtoseura, Pakilan Veto, Oriveden Ponnistus ja Ounasvaaran Hiihtoseura. 

Kiinnostuitko lajista? Kysy harrastusmahdollisuuksia paikallisesta hiihtoseurastasi tai Suomen Hiihtoliitosta: Tilda Rajamäki, +358 45 120 1050, tilda.rajamaki@hiihtoliitto.fi. Voit vuokrata hiihtokelkkoja kokeiluun ja harrastuskäyttöön ParaVälineet-palvelusta.

Para‑maastohiihto sai alkunsa toisen maailmansodan jälkeen 1940–1950‑luvuilla, osana vammaisten sotilaiden kuntoutusta. Alun perin laji kehitettiin sotaveteraaneille, joilla oli alaraajavammoja, jotta he voisivat palautua fyysisesti ja henkisesti.

Veteraaneille rakennettiin erityisiä suksia ja luistelutekniikoita, jotta he pystyivät hiihtämään vammautuneista jaloista huolimatta. Tekniikoita sopeutettiin myös kelkkahiihtoon, jossa apuvälineeksi kehitettiin hiihtokelkka. 

1960–1970‑luvulla järjestettiin jo säännöllisiä parahiihtokilpailuja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja paramaastohiihdosta tuli yhdessä para-alppihiihdon kanssa toinen kahdesta lajista ensimmäisissä talviparalympialaisissa vuonna 1976. Kelkkahiihtäjien sarja lisättiin ohjelmaan Lillehammerissa 1994. 

Norja on paramaastohiihdon menestynein maa: se on voittanut yhteensä 78 kultaa, 49 hopeaa ja 36 pronssia. Suomi on toisena 65 kullalla, 46 hopealla ja 53 pronssilla. 

Luokittelulla taataan jokaiselle urheilijalla tasavertaiset lähtökohdat kilpailulle. Vammaluokat on jaoteltu sen perusteella, minkä verran vamma vaikuttaa urheilijan toimintakykyyn ja lajikohtaisiin ominaisuuksiin. 

Jotta urheilija voi kilpailla maastohiihdossa, hänellä tulee olla pysyvä terveydentila, jonka seurauksena hänellä on yksi tai useampi seuraavista soveltuvista vammoista:  

• Alentunut lihasvoima  
• Raajapuutos  
• Alaraajojen pituusero  
• Koordinaatioon vaikuttava vamma:  
  
  • Hypertonia  
  • Ataxia  
  • Athetosis  
• Alentunut nivelten liikkuvuus  
• Näkövamma  

Mikäli urheilijalla on soveltuva vamma, hänen tulee myös täyttää maastohiihdon luokittelusääntöjen (FIS) mukaiset minimivammakriteerit (tämä tehdään varsinaisen luokittelun aikana). Kun urheilija täyttää oheiset kriteerit ja todetaan kilpailukelpoiseksi, luokittelupaneeli määrittää, missä luokassa urheilija kilpailee.  

Maasto- ja ampumahiihdossa kilpaillaan yhteensä 15 eri vammaluokassa: pystyhiihtäjät kilpailevat seitsemässä (pystyluokat LW2-9), kelkkahiihtäjät viidessä (kelkkaluokat LW10-12) ja näkövammaiset hiihtäjät kolmessa (näkövammaluokat NS1-3) eri luokassa.  

Luokat LW2-9: Pystyhiihtäjät 

Alaraajavammat:  

• LW 2: Urheilijalla on vamma toisessa alaraajassa (polven yläpuolella).  
• LW 3: Urheilijalla on vamma molemmissa alaraajoissa.  
• LW 4: Urheilijalla on vamma toisessa alaraajassa (polven alapuolella).  

Yläraajavammat:  

• LW 5/7: Urheilijalla on vamma molemmissa yläraajoissa ja hän hiihtää ilman sauvoja.  
• LW 6: Urheilijalla on vamma toisessa yläraajassa (kyynärpään yläpuolella) ja hän hiihtää yhdellä sauvalla.   
• LW 8: Urheilijalla on vamma toisessa yläraajassa (kyynärpään alapuolella) ja hän hiihtää yhdellä sauvalla.  

Urheilijalla on vamma sekä ylä- että alaraajassa:  

• LW 9: Urheilijalla on vamma vähintään yhdessä ylä- sekä alaraajassa, ja hän voi hiihtää yhdellä tai kahdella sauvalla.  

Luokat LW 10-12: Kelkkahiihtäjät 

• LW 10-12: Kaikilla kelkkahiihtäjillä on vamma alaraajoissa ja he hiihtävät istuma-asennossa, LW12-luokan urheilijoilla on normaali keskivartalontoiminta, muissa luokissa urheilijoilla on keskivartalon toiminnassa eri asteisia rajoitteita.  

Luokat NS 1-3: Hiihtäjät, joilla on näkövamma 

• NS1: Sokea urheilija, ei mitattavaa näöntarkkuutta tai kykyä havaita valoa.  
• NS2: Vaikeasti heikkonäköinen urheilija; näöntarkkuus välillä LogMAR 2.3 – 3.5.  
• NS3: Heikkonäköinen urheilija; näöntarkkuus välillä LogMAR 0.9 – 2.2 (inclusive) tai näkökenttä on pienempi kuin 60 astetta (mikäli näöntarkkuus on parempi kuin 0.9 LogMAR).  

Opas hiihtää urheilijan edessä ja antaa sanallisia ohjeita esimerkiksi tulevista käännöksistä, laskuista ja nousuista.  

Lue lisää alppihiihdon luokittelusta

Näkövammaisten miesten sarjassa monella mahdollisuudet podiumpaikoille

Ensimmäistä paralympiamitaliaan jahtaavan Suomen Inkki Inolan kovana kilpakumppanina miesten näkövammaisten hiihtäjien sarjassa nähdään muun muassa Ruotsin Zebastian Modin. Hänellä on vyöllään neljä hopea- ja neljä pronssimitalia Vancouverin 2010 ja Pekingin 2022 väliltä, ja kanadalaisen para-maastohiihdon legendan Brian McKeeverin lopetettua uransa Modin valmistautuu nyt tavoittelemaan ensimmäistä kultamitaliaan.

Näkövammaisten miesten sarjassa kannattaa pitää silmällä myös Yhdysvaltain Jake Adicoffia ja Kiinan Shuang Yua.

Näkövammaisten naisten sarjassa vasta 17-vuotias Tshekin Simona Bubenickova on ollut huippuvireessä kauden 2025–2026 maailmancupissa, jossa ylsi voittoon jopa kahdeksassa kilpailussa. Nyt Bubenickovalla on Val di Fiemmessä edessä paralympiadebyytti.

Toisissa paralympialaisissaan taas kilpailee saksalainen Leonie Maria Walter, joka voitti Pekingissä 2022 yhden pronssin maastohiihdossa sekä kaksi pronssia ja yhden kullan ampumahiihdossa. Walter voitti maailmancupin kokonaiskilpailun kaudella 2024–2025 napaten neljä maailmancupin voittoa pelkästään Kanadan Canmoressa joulukuussa 2025.

Pystyhiihtäjien sarjassa kova kilpailu Kawayoken ja Arendzin välillä

Liikuntavammaisten miesten pystyhiihtäjien sarjassa Japanin Taiki Kawayoke puolustaa pitkän matkan paralympiavoittoaan Pekingistä 2022. Hän on voittanut FIS:n maailmancupin Chrystal Globe -palkinnon kaudella 2024–2025. Pystyhiihtäjien sarjassa riittääkin jännitettävää etenkin Kawayoken ja Kanadan Mark Arendzin välisessä kilvassa.

Miesten pystyhiihtäjien sarjassa tekee Milano-Cortinassa paralympiadebyyttinsä ranskalainen Karl Tabouret, joka saavutti useita palkintosijoja kauden 2025–2026 maailmancupissa onnistuen päihittämään kokeneempia kilpailijoita.

Naisten pystyhiihtäjien sarjassa taas nähdään muun muassa Norjan nouseva tähti Vilde Nilsen, joka sijoittui maailmancupissa 12 kertaa palkintokorokkeelle kaudella 2025–2026 ja voitti kuudennen kokonaiskilpailun Chrystal Globensa. Nilsenillä on jo hallussaan hopeamitalit Pekingistä 2022 ja Pyeongchangista 2018, sekä lisäksi pronssi Pekingin avoimesta 4 x 2,5 km viestistä. Nilsen tavoittelee nyt entistä parempaa suoritusta kolmansissa talviparalympialaisissaan.

Kelkkahiihtäjien sarjassa mitalitoiveita muun muassa Yhdysvaltojen, Kiinan ja Brasilian hiihtäjillä

Naisten kelkkahiihtäjien sarjassa nähdään taas muun muassa Yhdysvaltojen kaksinkertainen talvi- ja kesäparalympiaurheilija Kendall Gretsch on voittanut tähän mennessä 4 paralympiakultaa ja kilpaillut niin maastohiihdossa, ampumahiihdossa kuin paratriathlonissakin. Pyeongchangissa 2018 Gretsch voitti kultaa naisten 12 km maastohiihtomatkalla.

Samassa sarjassa Kiinan Shiyu Wang teki läpimurtonsa vuonna 2025 voittamalla ensimmäisen maailmanmestaruutensa 20 km intervallilähtöisessä vapaan hiihtotavan kisassa Toblachissa. Paralympiadebyyttinsä hän teki Pekingissä 2022, missä sijoittui vielä mitalien ulkopuolelle.

Mukana on tietenkin myös eniten talviparalympiamitaleita Yhdysvalloille voittanut, jo kahdeksansissa paralympialaisissaan kilpaileva Oksana Masters, joka ehti avata jo Milano-Cortinassa mitalitilinsä ampumahiihdossa. Maasto- ja ampumahiihdon lisäksi parapyöräilyssä kilpaileva Masters on nyt voittanut kaikkiaan 20 paralympiamitalia urallaan.

Miehissä taas Brasilian Cristian Westemaier Ribera haluaa tehdä Milano-Cortinassa Italian Alpeilla historiaa voittamalla Brasilian ensimmäisen talviparalympiamitalin. Kolmansissa paralympialaisissaan nähtävä hiihtäjä on kilpaillut aiemmin Pyeongchangissa 2018 ja Pekingissä 2022 sijoittuen vielä mitalien ulkopuolelle.  

Milano-Cortinan talviparalympialaisissa 2026 kilpaillaan yhteensä 20 maastohiihdon mitalikilpailua neljän kilpailupäivän aikana Val di Fiemmen Tesero Cross-Country Skiing Stadiumilla.

Suomen Inkki Inolan ja hänen opashiihtäjänsä Reetu Inkilän kilpailupäivät ovat:

• Tiistai 10.3.
  • Sprintti (p)
• Keskiviikko 11.3.
  • 10 km (p)
• Sunnuntai 15.3.
  • 20 km (v)

Suomessa Yle näyttää samanaikaisesti suorana kanavalla TV2 ja Yle Areenassa seuraavat lähetykset:

• Ti 10.3. paralympialähetys alkaen klo 9.55
  • klo 10.45 N maastohiihto, sprintti (p), karsinta
  • klo 11.35 M maastohiihto, sprintti (p), karsinta
    • Inkki Inola ja opashiihtäjä Reetu Inkilä
  • klo 13.15 Maastohiihto, sprintti (p), erävaihe
  • Klo 14.20 Maastohiihto, sprintti (p), finaalit
    
    
• Ke 11.3. paralympialähetys alkaen klo 10.40
  • klo 10.45 N maastohiihto, 10 km (p)
  • klo 13.55 M maastohiihto, 10 km (p)
    • Inkki Inola ja opashiihtäjä Reetu Inkilä
      
      
• Su 15.3. klo 12.55 M maastohiihto, 20 km (v)
  • Inkki Inola ja opashiihtäjä Reetu Inkilä

Yle Areenassa voi lisäksi katsoa seuraavat kilpailut:

• La 14.3. klo 11.00 Maastohiihto, sekaviestit 4x2,5 km
• Su 15.3. klo 10.00 N maastohiihto, 20 km (v)

Niitä lajin kilpailuja, jotka eivät ole mukana Ylen lähetyksissä, voi Suomessakin seurata ilmaiseksi Eurovision Sport -palvelussa. 

1. Paramaastohiihdon kilpailut järjestetään Teseron maastohiihtostadionilla Val di Fiemmessä, joka on Italian maastohiihdon keskus. Paikka isännöi pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailuja vuonna 1991.
   
   
2. Norjan Ragnhild Myklebust oli lähes pysäyttämätön talviparalympialaisten maastohiihdossa ja voitti peräti 16 kultamitalia viisissä talviparalympialaisissa. Hän on kaikkien aikojen menestynein naispuolinen talviparalympiaurheilija ja voitti mitaleita myös kelkkapikaluistelussa ja paraelämäkerrassa yhteensä 27 mitalia (22 kultaa, 3 hopeaa ja 2 pronssia).
   
   
3. Kanadan Brian McKeever on menestynein miespuolinen paramaastohiihtäjä. Hän voitti yhteensä 20 mitalia (16 kultaa, 2 hopeaa ja 2 pronssia) ennen kuin lopetti uransa Pekingin 2022 paralympialaisten jälkeen. Hän siirtyi valmentajaksi, ja Milano-Cortinan 2026 paralympialaiset on hänen ensimmäinen kisansa valmentajan roolissa.
   
   
4. Pekingin 2022 paralympialaisissa Kiina johti paramaastohiihdon mitalitaulukkoa seitsemällä kullalla, kuudella hopealla ja viidellä pronssilla. Hongqiong Yang voitti kolme kultamitalia ensimmäisissä paralympialaisissaan.
   
   
5. Milano-Cortinan 2026 paralympialaisissa Cristian Westemaier Ribera tavoittelee paikkaa historiassa ensimmäisenä brasilialaisena urheilijana, joka voittaa mitalin talviparalympialaisissa tai talviolympialaisissa. Viime kaudella hän saavutti seitsemän palkintokorokesijaa FIS:n maailmancupissa ja voitti kaksi pronssia MM-kilpailuissa Toblachissa, Italiassa, helmikuussa.