Tutustu paralympiajoukkueen asiantuntijoihin: Hyvinvointivastaava Päivi Granholm tuo joukkueeseen turvaa ja psyykkistä valmennusta

Suomen paralympiajoukkueen taustalla toimii laaja joukko erilaisia huippu-urheilun asiantuntijoita. Joukkueen mukana Milano-Cortinan paralympialaisissa on heistä neljä. Tutustu viimeiseksi hyvinvointivastaava Päivi Granholmiin! 

Suomen joukkueen hyvinvointivastaavana eli welfare officerina Milano-Cortinan talviparalympialaisissa nähdään kaarinalainen Päivi Granholm. Hän on ensimmäistä kertaa mukana Suomen paralympiajoukkueen matkassa, ja roolissa, joka lanseerattiin vasta Pariisin kesäparalympialaisissa 2024. 

Milano-Cortinan kisoissa Granholm huolehtii paitsi joukkueen yleisestä hyvinvoinnista, myös urheilijoiden psyykkisestä valmennuksesta.  

Mitä kaikkea työsi sisältää? Kisoissa ja ennen niitä? 

Kisoja ennen pyritään tutustumaan joukkueen jäseniin ja urheilijoihin ja kartoittamaan tilannetta, että mitä sinne urheilijan hyvinvointiin kuuluu – onko jotakin, mitä voidaan etukäteen tehdä.  

Psyykkisen valmennuksen näkökulmasta pohditaan, onko jotakin huippusuoritukseen, kilpailusuoritukseen liittyviä asioita, joita voidaan vielä yhdessä hioa ennen kisamatkaa.  

Kisamatkan aikana sitten hyvinvointivastaavan rooli on yleinen, koko joukkueen hyvinvointiin liittyvä rooli, eli olen koko joukkueen käytettävissä. Ja tietysti jos jotakin tapahtuu, jos tulee tilanteita, missä tarvitaan, niin sitten olen siinä lääkärin kanssa yhteistyössä asioita selvittelemässä ja tukena. 

Minkälaisia erityispiirteitä on paraurheilijan kanssa työskennellessä? Onko niitä? 

En ole tunnistanut mitään muista urheilijoista poikkeavaa – huippusuorituksen ja suorituskyvyn psykologia on samanlaista. 

Mitä erityistä juuri sinä tuot joukkueeseen? 

Minä tuon varmasti mukanani rauhallisuutta, läsnäoloa ja ihmisten kohtaamista.

Uusi rooli – tärkeä kokonaisuus 

Päivi Granholm on koulutukseltaan psykologi ja psykoterapeutti, ja työskentelee arjessaan urheilupsykologina ja psyykkisenä valmentajana Turun seudulla. Asiakkaina on sekä aikuisia että nuoria maajoukkuetason urheilijoita. Työaikaa kuluu muun muassa kivääriammunnan maajoukkueen kanssa. 

– Erityisen lähellä sydäntäni on valmentajien kanssa työskentely – heidän osaamisensa kehittäminen ja heidän työssäjaksamisensa vahvistaminen, Granholm sanoo. 

Aiempaa kokemusta maajoukkueen kisamatkalta Granholmilla on nuorten olympiatapahtuma EYOF:ista parin vuoden tapaa. Suomen paralympiajoukkueen hyvinvointivastaavaksi hän päätyi, kun roolissa aiemmin aloittaneelle psykologille etsittiin sijaista Milano-Cortinan kisoihin. 

– Urheilussa fyysinen puoli on ollut aina korostunut. Nyt welfare officerin tehtävä on Kansainvälisen Olympiakomitean ja Kansainvälisen Paralympiakomitean kärkihanke, jonka myötä on tullut velvoite siitä, että jokaisessa kisajoukkueessa toimii henkilö tässä roolissa. Se otettiin käyttöön paralympia- ja olympiajoukkueisiin Pariisissa 2024, eli Milano-Cortinassa tehtävä on mukana toista kertaa.   

Granholm kuvaa ajatuksena olevan se, että psyykkinen hyvinvointi – ihmisen kokonaisuus – nostetaan fyysisen hyvinvoinnin ja siitä keskustelun rinnalle.  

– Ihminen on kokonaisuus, ei voida erottaa psyykkistä ja fyysistä puolta. Urheilijat puhuvat mielen hyvinvoinnin ja psyykkisen vahvuuden asioista aika paljon. Nyt on järjestelmää haluttu tuoda samalle tasolle. 

Kisa-aikana hyvinvointivastaavan rooli sisältää paljon myös yleistä joukkueen avustamista ja arjessa mukana kulkemista. Sen sijaan, että Granholm istuisi odottamassa, kuka haluaa tulla juttelemaan, hän on lisäkätenä silloin kun tarvitaan, mukana treeneissä ja kilpailuissa, vaikka kuvaamassa ja videoimassa tai kantamassa kasseja ja avustamassa kuljetuksissa. Luonnollisissa tilanteissa syntyvät usein myös parhaat keskustelut.  

Kisoja ennakoivan ja niiden aikaisen työskentelyn jälkeen kolmantena vaiheena Granholm nostaa esiin tärkeän jälkivaiheen. 

– On tunnistettu, että kisojen jälkeinen tyhjiö, ”post olympic/paralympic stress”, on ilmiö, joka usein tapahtuu. Kun on pitkään fokusoitunut isoon, itselle tärkeään kisaan, sen jälkeen – meni kisa miten meni – saattaa tulla tyhjä tunne, tyhjä kohta, joka voi kestää vähemmän tai enemmän aikaa. Joskus se voi olla hyvin vieras tunne ja olotila, jota hyvinvointivastaava voi auttaa purkamaan. 

Lue lisää:

Tutustu paralympiajoukkueen asiantuntijoihin: Urheiluhieroja Tommi Hakonen huoltaa Inkki Inolan mitalikuntoon – Taustaa myös Kiinan yleisurheilumaajoukkueesta

Tutustu paralympiajoukkueen asiantuntijoihin: Fysioterapeutti Eveliina Markovaara on työnsä ohessa parajääkiekkovalmentaja

Tutustu paralympiajoukkueen asiantuntijoihin: Lääkäri Maria Grannas avustaa Milano-Cortinassa myös Ruotsin joukkuetta