Lajiliittojen paraurheiluvastuulle kehitetään seuranta ja arviointimalli – uusi hanke tukee lajiliittojen kehittämistyötä

Suomen Paralympiakomitea ja Huippu-urheilun instituutti KIHU ovat käynnistäneet hankkeen, jossa kehitetään ja pilotoidaan lajiliittojen paraurheiluvastuun seuranta- ja arviointimallia. Tavoitteena on saada järjestelmällistä tietoa siitä, miten paraurheiluvastuu toteutuu lajiliittojen toiminnassa ja tukea lajiliittoja toiminnan kehittämisessä. 

Paraurheilun lajiliittointegraatiota on Suomessa edistetty yli kahden vuosikymmenen ajan. Kun vastuu paraurheilusta on siirtynyt yhä laajemmin lajiliitoille, on tärkeä tarkastella, miten vastuu toteutuu lajiliittojen johtamisessa, rakenteissa ja käytännön toiminnassa. Vahvistuva tietopohja edistää toimintarajoitteisten henkilöiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja urheilua sekä edetä urheilijan polulla. 

– Paraurheilun siirtyminen lajiliittojen vastuulle on ollut pitkä prosessi. Nyt on aika tarkastella järjestelmällisemmin, miten vastuu toteutuu käytännössä. Haluamme rakentaa arviointimallin, joka auttaa sekä lajiliittoja että Paralympiakomiteaa tunnistamaan kehittämistarpeita ja seuraamaan edistymistä, sanoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Markku Holmi Suomen Paralympiakomiteasta. 

Kaksi toisiaan täydentävää arviointityökalua 

Vuosille 2026–2028 suunnitellussa hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan kaksi toisiaan täydentävää työkalua. 

Vuosittainen perusseuranta tuottaa tietoa lajiliittojen paraurheiluvastuun toteutumisesta ja kehittymisestä. Tietoa hyödynnetään lajiliittojen oman toiminnan kehittämisessä sekä Paralympiakomitean lajiliitoille suunnattujen tukitoimien kohdentamisessa. Perusseurannan kehittämisestä vastaa Paralympiakomitea. 

Laajempi paraurheiluvastuun arviointi tarkastelee lajiliittojen toimintaa perusteellisemmin ja tuottaa ulkoista arviointitietoa. Tavoitteena on kehittää arviointimalli, jota voitaisiin jatkossa toteuttaa esimerkiksi neljän vuoden välein. Tuloksia voitaisiin hyödyntää myös lajiliittojen valtionavustusten tulosperusteisessa arvioinnissa. Arviointityökalun kehittämisestä vastaa KIHU. 

Lajiliitot ja urheilijat mukana arviointimallin kehittämisessä 

Hankkeen pilotointiin ovat toistaiseksi lupautuneet mukaan Sulkapalloliitto, Uimaliitto, Taekwondoliitto, Koripalloliitto, Ampumaurheiluliitto ja Voimisteluliitto. 

Arviointityökaluja kehitetään yhteistyössä pilottilajiliittojen kanssa. Prosessin aikana kuullaan myös Paralympiakomitean urheilijavaliokuntaa, jotta urheilijoiden näkökulmat tulevat huomioiduiksi arviointimallin kehittämisessä. 

Uimaliiton toiminnanjohtaja Pasi Salonen pitää paraurheiluvastuuta osuvana käsitteenä. Se korostaa lajiliittojen omaa vastuuta ja suuntaa huomion lajiliittointegraatiota laajemmin toiminnan kehittämiseen. 

– Kyse ei ole enää vain paraurheilun siirtämisestä lajiliittoihin, vaan siitä, miten liitot kantavat vastuunsa ja kehittävät toimintaansa. Arvioinnin pitää ennen kaikkea auttaa lajiliittoja eteenpäin, Salonen korostaa. 

Arviointitieto osaksi vastuullisuustyötä  

Hankkeen ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 22. lokakuuta. Keskustelussa korostui tarve kytkeä arviointitieto osaksi lajiliittojen toiminnan käytännön kehittämistä. 

Olympiakomitea tukee urheiluyhteisöä vastuullisuustyössä. Vastuullisuustyö ja -klinikat tarjoavat mahdollisuuden ottaa paraurheiluvastuun arviointi luontevaksi osaksi lajiliiton vastuullisuustyön kokonaisuutta. Hankkeen aikana tarkastellaan myös koulutuksen ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia lajiliittojen tukemisessa. 

Hanketta rahoittavalle opetus- ja kulttuuriministeriölle toiminta voi tuottaa tietopohjaa ja arviointivälineitä valtionavustusten vastuullisuuskriteerien arvioinnin tueksi.

Lue lisää: 

Paraurheilu osana lajiliittoa – mistä on kyse ja mitä seuraavaksi?  
Paralympiajoukkueen kokonaisvastuu siirtyy takaisin Paralympiakomitealle 
Paralympiakomitean hallitus käsitteli huippu-urheilun tulevaisuutta ja vuoden 2027 toiminnan painopisteitä