- Etusivu
- Lajit
- Maalipallo
- Uutiset
- Kaipuu omiin harjoituksiin synnytti uuden maalipalloyhteisön Jyväskylään
Kaipuu omiin harjoituksiin synnytti uuden maalipalloyhteisön Jyväskylään
18.11.2026

Kun kaksi Jyväskylään muuttanutta maalipalloilijaa kaipasi kotikaupunkiinsa harjoitusmahdollisuuksia, he päättivät järjestää sellaiset itse. Nyt Keski-Suomen Näkövammaiset ry:n alaisuudessa toimivien KSN Killereiden harjoituksissa käy parhaimmillaan toistakymmentä pelaajaa, ja uudet harrastajat ovat päässeet jo SM-pelikentille asti.
Kansainvälisellä tasolla useita vuosia pelanneet Henriikka Toivola ja Krister Linnas tunsivat maalipallon harjoitusmahdollisuudet Suomessa, mutta omasta kotikaupungista niitä ei löytynyt. Näkevä Toivola ja heikkonäköinen Linnas päättivät lopulta käynnistää toiminnan itse.
Nykyään Suomen miesten maajoukkuerinkiin kuuluvalle Linnakselle toiminnan käynnistyminen kotikaupungissa on erityisen merkityksellistä. Hän asui Jyväskylässä jo opiskeluaikoinaan kymmenisen vuotta sitten, mutta silloin maalipallomahdollisuuksia ei kaupungissa ollut.
– Aikamoinen matka. Opiskeluaikoina olisin itse kaivannut tällaista toimintaa, ja nyt olen siinä pisteessä, että pystyn perehdyttämään uusia ihmisiä lajin pariin, Linnas kuvailee.
Kesän kokeilukertojen jälkeen syksyllä 2026 käynnistyneet viikoittaiset harjoitukset ovat houkutelleet parhaimmillaan jo 12 osallistujaa. Linnas ja Toivola osallistuvat itsekin pelaamiseen aina, kun ohjaamiselta ehtivät.
– Eniten on ilahduttanut se, että meillä on ollut kävijöitä ihan tolkuttomasti. Kun seuraa maalipallon harjoitustoimintaa pääkaupunkiseudullakin, mihin laji ja väestö vahvasti painottuu, meillä on yhtä paljon, ellei jopa enemmän, harrastajia pelailemassa viikkotreeneissä, Linnas kertoo.

Harjoituspaikalta löytyi harvinaista luksusta
Maalipallo on näkövammaisille kehitetty paralympialaji, jossa kaksi kolmihenkistä joukkuetta pyrkii heittämään kulkusia sisältävän pallon vastustajan maaliin. Kaikki pelaajat käyttävät silmäsuojia, joten näkökyvystä ei pelissä ole suoraa etua. Lajissa korostuvatkin sen sijaan kuuloaisti, yhteistyö ja nopeat reaktiot.
Jyväskylässä sopiva harjoituspaikka löytyi Valteri-koululta, jonka liikuntasalissa oli valmiiksi kattoon ripustetut valtavat maalipallomaalit. Koululla työskentelee myös maalipalloyhteisölle tuttu Heikki Juvonen, entinen naisten maajoukkueen ja nuorten toiminnan päävalmentaja, jonka kautta yhteys kouluun löytyi luontevasti.
Valmiit maalit ovat suomalaisessa maalipallossa harvinaista luksusta, sillä niitä on käytettävissä lähinnä maajoukkueen harjoituspaikoilla ja kilpailutapahtumissa. Myös Valteri-
koulun esteettömyysratkaisut, kuten lattian opastusviivat ja pistekirjoitusmerkinnät, tukevat harjoittelua ja näkövammaisten osallistujien liikkumista harjoituspaikalla.
Toivola ja Linnas ohjaavat harjoituksia vapaaehtoisvoimin, jotta osallistumismaksut voidaan pitää mahdollisimman alhaisina. Uusille harrastajille on tarjolla myös lainavarusteita. Välinehankintoja on helpottanut toimintaan kesällä myönnetty Tukilinja-säätiön Startti-stipendi.
Varusteet muodostavat perustettaessa uutta toimintaa merkittävän kuluerän, sillä jo yksi maalipallo maksaa noin 75 euroa. Stipendin avulla on hankittu pallojen lisäksi suojavarusteita ja ulkomailta tilattu satsi näkövammaislajeihin tarkoitettuja pelilaseja.
Keski-Suomen Näkövammaisten toiminnanjohtaja Susanna Turkkilan mukaan maalipallotoiminnan käynnistymistä oli yhdistyksessä odotettu jo pitkään.
– Se, että meillä on mahdollisuus vuokrata maalipallolle soveltuvat tilat, meillä on hyvät ohjaajat ja innokkaita harrastajia, on suorastaan lottovoitto.
Turkkila iloitsee myös siitä, että maalipallo on houkutellut mukaan ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet yhdistyksen toimintaan. Harjoituksissa kohtaavat niin näkövammaiset kuin näkevätkin pelaajat, kokeneet harrastajat ja ensikertalaiset.
Mukaan on tullut myös ihmisiä, joille näkövammaisurheilu ja koko näkövammaisyhteisö ovat olleet aiemmin vieraita. Osallistujia on saapunut Jyväskylän lisäksi muista Keski-Suomen kunnista sekä aina pääkaupunkiseudulta ja Pirkanmaalta saakka.

Lapsuuden haave joukkueurheilusta toteutui
Harjoitustoiminnan rinnalle syntyi myös uusi sarjajoukkue. KSN Killerit lähti jo ensimmäisenä syksynään mukaan sekä avoimeen SM-sarjaan että turnausmuotoiseen naisten SM-kilpailuun. Joukkueiden kokoonpanoissa on yhdistynyt uusia keskisuomalaisia harrastajia ja kokeneita pelaajia muualta Suomesta sekä ulkomailta.
Ensimmäisissä turnauksissa voitot jäivät vielä odottamaan, mutta Killerit onnistui haastamaan kokeneempia vastustajiaan ja avaamaan myös runkosarjan pistetilinsä. Erityisen ilahduttavaa oli, että kilpailukentille on päässyt jo ensimmäisten turnausten aikana kaksi täysin uutta pelaajaa.
Yksi uusista harrastajista on äänekoskelainen Mari Kautto, joka löysi harjoitukset KSN:n tapahtumakalenterista. Maalipallo oli hänelle hieman tuttu aiemmalta kuntoutusjaksolta. Lajiyhteys löytyi myös sukulaispiiristä: hänen serkkunsa aviomies on vuoden 1996 Atlantan paralympiavoittaja Jorma Kivinen.
– Tiesin, että maalipallo on kiva laji, joten päätin tulla kokeilemaan. Ja innostuinhan minä!
Kauton on yllättänyt erityisesti lajin fyysisyys. Pelaaminen on huomattavasti raskaampaa kuin miltä se katsomosta näyttää. Eniten häntä viehättää kuitenkin mahdollisuus kuulua joukkueeseen.
– Minussa on aina asunut joukkuepelaaja. Lapsena haaveilin jalkapallon pelaamisesta, kun veljenikin pelasivat, mutta silloin ei ollut ikäisilleni tytöille joukkuetta. Nyt pääsen ensimmäistä kertaa pelaamaan osana joukkuetta.
Vain muutamien harjoitusten jälkeen Kautto pääsi mukaan lokakuussa pelattuun naisten SM-turnaukseen. Ensimmäinen kilpailukokemus oli jännittävä, mutta samalla palkitseva.
– Olin todella jännittynyt, mutta kiitollinen siitä, että minut otettiin mukaan. Meillä oli ihana joukkue. Kristerillä oli valmentajana rauhoittava vaikutus, ja hän sai oloni tuntumaan luottavaiselta, vaikka pelit menivät miten menivät, Kautto kertoo.
Uusi harrastus on tuonut Kauton arkeen liikuntaa, uusia tuttavuuksia ja lisää jaksamista. Myös kilpailukentille olisi mukava palata.
– Olisi kiva päästä uudelleen turnaukseen ja tehdä vielä maalikin! Ensimmäisellä kerralla tavoitteena oli lähinnä selvitä hengissä, Kautto naurahtaa.

Maalipallo yhdistää yli kieli- ja näkörajojen
Harjoituksiin on löytänyt tiensä myös 35-vuotias yhdysvaltalainen Renata Lisowski. Kaksi vuotta Jyväskylässä asunut Lisowski tutkii suomalaista nykykulttuuria Jyväskylän yliopistossa ja muutti Suomeen alun perin Käärijän innoittamana.
Näkevälle Lisowskille maalipallo on tarjonnut uudenlaisen haasteen. Hän kertoo pitäneensä hyvää näkökykyään itsestäänselvyytenä, mutta silmäsuojat päässä muiden aistien hyödyntämistä on joutunut opettelemaan aivan uudella tavalla.
Erityisen tyytyväinen Lisowski on harjoitusten vastaanottavaan ilmapiiriin. Vaikka suomen kieli ei ole hänen vahvuuksiaan, hän on tuntenut olonsa tervetulleeksi.
– Harjoituksissa on tavoitteellisuutta, mutta samalla ilmapiiri on rento eikä kukaan aseta liikaa paineita, Lisowski kuvailee.
Lisowski suosittelee maalipallon kokeilemista muillekin. Tulevaisuudessa häntä kiinnostaisi myös turnaukseen osallistuminen, vaikka ajatus tuntuukin vielä hieman hurjalta.

Tavoitteena pysyvä paikka maalipallokentällä
Kaikki harjoituksiin tulevat eivät tavoittele paikkaa SM-sarjassa. Osalle tärkeintä on päästä liikkumaan, toisille tavata ihmisiä tai kokeilla jotakin uutta.
Yksi harjoituksissa käyty keskustelu on jäänyt erityisesti Toivolan mieleen. Hiljattain näkövammautunut osallistuja kertoi, kuinka merkitykselliseltä vauhdin ja adrenaliinin kokeminen oli tuntunut näön heikkenemisen jälkeen. Kokemus muistutti siitä, että uuden harrastusmahdollisuuden merkitys voi ulottua paljon urheilua pidemmälle.
Myös Keski-Suomen Näkövammaisissa toivotaan, että maalipallosta muodostuisi vakiintunut osa yhdistyksen liikuntatarjontaa keilauksen ja sokkopingiksen rinnalle.
– Olennaista on tarjota mahdollisuus harrastaa ja liikkua, teki sitä sitten tavoitteellisesti tai oman terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, Turkkila painottaa.
Kilpailutoiminnassa tavoitteet ulottuvat jo tuleviin kausiin. Joukkueiden valmentajana toimiva Linnas toivoo, että KSN Killerit olisi jatkossakin mukana sekä naisten että avoimessa SM-sarjassa.
– Avoimessa SM-sarjassa tavoitteena on olla pysyvästi mukana, jotta voimme kannustaa uusia ihmisiä mukaan ja mahdollistaa heille uusia kokemuksia ja kilpailuja paraurheilun parissa.
Pidemmällä aikavälillä myös kansainväliset kilpailut saattavat tulla ajankohtaisiksi. Ensin tavoitteena on kuitenkin vakiinnuttaa harjoitustoiminta ja saada yhä uusia ihmisiä lajin pariin.
Vielä vuosi sitten jyväskyläläinen maalipalloilija joutui matkustamaan harjoitusten perässä vähintään Tampereelle, usein jopa pääkaupunkiseudulle. Nyt kaupungissa on oma maalipalloyhteisö, jossa niin aloittelijat kuin kokeneemmatkin pelaajat voivat oppia toisiltaan.
KSN Killereissä painotetaan sitä, että harjoituksiin on mukava tulla ja että jokainen uskaltaa haastaa itseään. Kun pelaajat kannustavat toisiaan ja kehittyvät yhdessä, voivat tuloksetkin aikanaan puhua puolestaan pelikentällä ja tulostaululla.
Teksti ja kuvat: Henriikka Toivola

















