Ranskan Elvina Vidot vei Hanna Vilmiltä yhdeksännen sokkopingiksen Euroopan mestaruuden – ”Tekee lajille ihan hyvää”

14.7.2026

Hanna Vilmi halaamassa hymyillen Elvina Vidot'a, jonka selän France-teksti näkyy kameraan päin. Taustalla hymyilee Akseli Makkonen. — Hanna Vilmi ei harmitellut liikoja Euroopan mestaruuden siirtymistä ensimmäistä kertaa Ranskan Elvina Vidot'n nimiin. Kuva: IBSA Showdown European Championships 2026.

IBSA European Championships 2026 -kisoissa Puolan Krakovassa pelattiin heinäkuun toisella viikolla sokkopingiksen Euroopan mestaruudesta. Kahdeksan edellistä EM-kultaa nimiinsä kerännyt, hallitseva maailmanmestari Hanna Vilmi jäi hopealle, kun Ranskan Elvina Vidot ylsi voittoon viidenteen erään venyneessä finaalissa.

Näkövammaisten urheilijoiden kansainvälisen kilpailulajin sokkopingiksen Euroopan mestaruudet menivät vuoden 2026 osalta miehissä Slovakian Ladislav Bradalle, joukkuepeleissä Puolan joukkueelle ja naisissa ranskalaiselle haastajalle Elvina Vidot’lle, joka päihitti EM-kisoja pitkään dominoineen Suomen Hanna Vilmin Krakovan turnauksen tiukassa finaalissa. Turnaukseen osallistui kaikkiaan 77 urheilijaa 17 maasta.

Suomesta EM-taistossa mukana olivat helsinkiläisen Vilmin ohella tutut kärkipelaajat: Jaana Pesari, Jouni Viitamäki, Olli Kytöviita, Juha Oikarainen ja Jyri Grönlund. Joukkueen mitalisaldo jäi tällä kertaa pieneksi, kun vain Vilmi raivasi tiensä palkintokorokkeelle.

Jaana Pesari putosi jatkosta puolivälierässä sijoittuen viidenneksi. Suomen miehistä korkeimmalle sijalle ja ainoana 16 parhaan joukkoon pelasi espoolainen Viitamäki, joka ylsi kahdenneksitoista. Joukkuepeleissä Suomi putosi puolivälierässä Tšekkiä vastaan ja sijoittui kuudenneksi.

Niin pelaajille kuin valmennukselle jää EM-peleistä paljon toivomisen varaa.

– Tulos on alakanttiin ihan joka osa-alueella, mikä tietysti harmittaa. Toivotaan että tästä saadaan potkua valmistautumiseen ensi vuoden IBSA World Gamesiin, joka on nykytiedon valossa myös MM-turnaus, sanoo Akseli Makkonen valmennustiimistä.

Vidot pääsi vihdoin kohtaamaan Vilmin arvokisafinaalissa – tuloksena ensimmäinen Euroopan mestaruus ranskalaiselle

Helsinkiläinen Hanna Vilmi otti ensimmäisen Euroopan mestaruutensa jo vuonna 2008 ja on pitänyt sitä hallussaan tähän vuoteen saakka. Hänellä on lisäksi vyönsä alla kolme maailmanmestaruutta, tuorein viime vuodelta 2025. Haastajia Vilmillä on ollut useita, mutta EM-turnauksissa Vilmi on aina vuoteen 2024 asti saanut kammettua itsensä pitkienkin finaaliotteluiden voittajaksi.

Myös tällä kertaa Vilmi pelasi hienon turnauksen – eriä hän antoi matkalla vastustajille useampia, mutta ottelutappiot jäivät kahteen. Isossa alkulohkossa Vilmin onnistui voittamaan kolmannessa erässä vain Puolan Monika Szwalek. Pudotuspeleissä taas Vilmi joutui antamaan vastustajilleen erän per ottelu, mutta eteni kuitenkin varmoin ottein finaaliin.

Finaalissa Vilmi kohtasi tällä kertaa Ranskan Elvina Vidot’n, joka on saanut vietyä suomalaisen otteluiden viidenteen erään myös useita kertoja aiemmin. Ennen kohtaamistaan Vilmin kanssa Vidot pudotti finaalista Puolan Elzbieta Mielczarekin, joka otti turnauksesta lopulta pronssia voittamalla maannaisensa Katarzyna Pietruzynskan 3–0.

Naisten finaalista osattiin Krakovassa odottaa tapahtumarikasta, ja otteluun mahtui molemmilta pelaajilta hyviä maaleja ja taktiikoiden muutoksia. Molemmille tuli myös varoitus ilman palloa tehdystä pöydän naputuksesta, minkä lisäksi Vidot kärsi lisäksi rangaistuksen myös viidennessä erässä.

Viides erä ei ollut kummallekaan helppo, ja peli jatkui tilanteeseen 11–11, kunnes Vidot’n napakka lyönti kohti Vilmin lapaa otti odottamattoman kierteen laidasta ja päätyi Vilmin lavan taakse. Vilmin ei onnistunut löytää palloa ajoissa, ja Vidot sai nimiinsä erän ja ottelun voittomaalin.

Mestaruus on Elvina Vidot'n ensimmäinen, ja samalla Ranskan ensimmäinen arvokisamestaruus lajissa.

Finaalipelipöytä kuvattuna Hanna Vilmin takaa, Hanna kumartuneena puolustamaan, Elvina lyömässä palloa vastapuolella.

Oma maali ratkaisuhetkillä ei harmita liikoja – ”Elvinalle jos jollekin tämän suo”

Vilmillä riittää sympatiaa finaalin kilpakumppanille, jota vastaan hän on aiemmin pelannut muutamien kansainvälisten turnausten, joskaan ei arvokisojen finaaleissa:

– Minulle Euroopan mestaruus olisi ollut jo yhdeksäs – tekee lajille ihan hyvää, että Elvina nyt sai ensimmäisensä. Vaikka hän on tosi kova pelaaja, hän on mystisesti aina tippunut arvokisojen puolivälierissä tai välierissä. Tämä oli Vidot’lta tosi tasavahva turnaus.

Akseli Makkonen jakaa mielipiteen:

– Lajin kannalta todella hyvä, että saatiin uudet mestarit sekä miehiin että naisiin. Pöytien uudet materiaalit taisivat vähän vaikuttaa tarkkuuteen, ja Vidot ja Brada ottivat mielestäni parhaiten uudet pöydät haltuun.

Vilmi löytää jo huumoria myös siitä yksityiskohdasta, että Vidot päihitti sekä hänet että toisen ennakkosuosikin, Puolan Elzbieta Mielczarekin samalla tavalla: viidennessä erässä ratkaisupisteillä vastustajan tehdessä oman maalin.

– Elvinalle jos jollekin tämän suo – jos Ellaa [Mielczarek] vastaan olisi käynyt sama, olisin enemmän harmissani. Nyt oli Elvinan hetki, hän pelasi tosi hyvin koko finaalipäivän ja turnauksen, täysin ansaittu voitto. Olisi yhtä hyvin voinut hänen hienoon maaliinsa lopettaa. Mutta ehkä hän on nyt löytänyt hyvän kirouksen, minkä langettaa päällemme peleissä, Vilmi nauraa.

Naisten kärkipelaajat ovat pitäneet Vidot’a kovana vastuksena jo pitkään.

– Joskus vuosia sitten Euroopan top 12 -kisassa Elvina yllätti meidät [Vilmin ja Mielczarekin] ja Jaanan [Pesari] niin, että kukaan ei oikein odottanut häneltä mitään, mutta hän onnistuikin voittamaan meidät kaikki kolme samassa kisassa, ja meinasi jopa voittaa koko turnauksen. Siitä lähtien häntä on pidetty silmällä.

Omat kisansa Vilmi summaa seuraavasti:

– Mahtava turnaus, ja olen hämmentävän onnellinen oman finaalin pahimmalla mahdollisella hetkellä käyneestä kämmistä huolimatta. Pikkuisen tietenkin jää hampaankoloon meille kaikille suomalaisille sijoituksista, mutta hyvin järjestetty turnaus hyvissä puitteissa – oli kiva pelata, kun järjestelyt toimivat hyvin.

Vidot laittoi pisteen myös Jaana Pesarin mitalitoiveille

Suomen toinen naisedustaja, pyhtääläislähtöinen, nykyisin vantaalainen Jaana Pesari tippui EM-turnauksesta puolivälierässä. Myös Pesarin kohtaloksi koitui Vidot.

Pesarilla oli turnauksessa hyvä lohkovaihe: vain yksi tappio ja lopputuloksena lohkovoitto. Pesari voitti lohkossa mm. Mai-Li De Rayemaekerin (BEL), jolle hävisi aiemmin kaudella Prahan turnauksen pronssiottelun.

Sijoituspeleissä Pesari otti voitot Monika Szwalekista (POL) ja Tereza Prikrylovasta (CZE). Pesarin loppusijoitukseksi jäi 5. sija.

Lue Suomen miesten tuloksista EM-turnauksessa:

Jyri Grönlund ensimmäistä kertaa sokkopingiksen arvokisaturnauksessa – ”Arvokasta kokemusta sain”

Mitalistit rivissä poseeramassa kameroille, jokaisella käsissään suuri kultainen pokaali. — Naisten EM-mitalistit 2026: Elvina Vidot (FRA, kesk.), Hanna Vilmi (FIN, vas,) ja Elzbieta Mielczarek (POL, oik.). Kuva: IBSA European Championships 2026.

Vilmillä seuraavaksi edessä parayleisurheilun SM-kisat – Treeni- ja kisaohjelmassa uutena mukana heittolajeja

Kuten tuore naisten sokkopingiksen Euroopan mestari Vidot, myös Hanna Vilmi on edustanut palloilulajin rinnalla juoksuradalla. Viime vuosina ahkerasti juoksukisoihin osallistuneella monilahjakkuudella onkin EM-urakan jälkeen seuraavana edessä heinä–elokuun taitteessa Espoossa järjestettävät parayleisurheilun SM-kisat.

– Minulla on ollut urheiluvammoja jaloissa nyt kesän aikana, joten en ole päässyt juoksemaan hirveästi. Juoksukielto päättyy heinäkuun lopun aikana, joten ilmoittauduin SM-kisoihin ja tulen kyllä sataselle ja kakkoselle siellä. En kuitenkaan nyt odota mitään ennätyksiä luonnollisesti, Vilmi sanoo.

Uutena aluevaltauksena Vilmi on päättänyt ottaa haltuun myös heittolajeja, ja ilmoittautui SM-kisoissa mukaan myös kiekkoon ja kuulaan.

– Olen tässä muutaman viikon sokkopingiksen EM-kisojen ympärillä harjoitellut kiekon heittoa, ja missiona on harjoitella sitä ja kuulaa lisää SM-kisoja varten ”katsotaan mitä tapahtuu” -asenteella. Jos vaikka jalat eivät nyt kestäkään juoksua, on sitten kaksi lajia kuitenkin, mihin osallistua.

Vilmi sanoo kiekonheiton harjoittelun olleen tähän mennessä niin hauskaa, että se saattaa jäädä lajirepertuaariin mukaan jatkossakin.

– Aikomuksena on joka tapauksessa osallistua edelleen aktiivisesti myös yleisurheilukisoihin. Kun urheiluvamma haittaa yhtä lajia, otetaan haltuun toisia – kunhan ei jää vain hengailemaan kotiin.