- Etusivu
- Urheilijalle
- Paralympialaiset
- Uutiset
- 50 vuotta talviparalympialaisia: 2000-luvulla katsojamäärät kasvoivat ja Suomen joukkueet kutistuivat
50 vuotta talviparalympialaisia: 2000-luvulla katsojamäärät kasvoivat ja Suomen joukkueet kutistuivat
11.3.2026

Milano-Cortinan talviparalympialaisissa 2026 juhlitaan tasan 50 vuoden kulumista kaikkien aikojen ensimmäisistä talviparalympialaisista. Minkälaisia olivat kahdet 2000-luvun aikana käydyt talviparalympialaiset, ja kuinka Suomi niissä menestyi?
Salt Lake City 2002
Vuoden 2002 talviparalympialaiset järjestettiin USA:ssa Utahin osavaltiossa. Tapahtuma oli niin suosittu, että liput myytiin loppuun, minkä johdosta niitä tehtiin lisää.
Kilpailemassa oli 415 urheilijaa 36 eri maasta. He mittelivät neljän eri lajin 92 mitalisarjasta. Saksa voitti 17 kultamitalillaan, ja USA, jolla oli kokonaisuudessaan eniten mitaleja, tuli toiseksi.
Siinä missä 1980- ja -90-luvun talviparalympialaisissa Suomen joukkueiden koko oli pitkälti pysynyt 20 urheilijan paremmalla puolella, alkoivat joukkuekoot ja mitalisaaliit pienentyä 2000-luvulla.
Salt Lake Cityssa Suomen 15 urheilijaa voittivat kahdeksan mitalia: neljä kultaa, yhden hopean ja kolme pronssia. Tuloksella Suomi sijoittui mitalitilaston yhdeksänneksi.
Naganossa 1998 ensimmäiset mitalinsa ottanut Jaana Argillander nousi nyt paralympiavoittajaksi näkövammaisten naisten 10 kilometrin hiihdossa, ja Tanja Kari viimeisteli paralympiauransa hattutempulla: kultaa tuli pystyhiihtäjien sarjassa niin viiden, 10:n kuin 20:n kilometrin matkoilta.
Uutena suomalaisena talviparalympialaisten podiumilla nähtiin Merja Hanski, joka ylsi pronssiin näkövammaisten hiihtäjien sarjassa 5 kilometrin matkalla ja sai toisen pronssin yhdessä Argillanderin ja Karin kanssa naisten avoimen luokan 3 x 2,5 km viestistä.
Merja Hanski tunnetaan myös paralympiakultaa vuoden 1992 kesäparalympialaisissa voittaneesta naisten maalipallojoukkueesta. Hän on kilpaillut kaikkiaan viisissä paralympialaisissa ja edustanut Suomea yleisurheilussa, maalipallossa, maasto- ja ampumahiihdossa sekä tandempyöräilyssä.
Hanskin ja Argillanderin Salt Lake Cityn maastohiihtopronssit ovat jääneet tähän asti viimeisimmiksi näkövammaisten suomalaisurheilijoiden voittamiksi paralympiahiihtomitaleiksi. He, sekä menestystä 1980-luvulta asti niittänyt Tanja Kari lopettivat uransa Salt Lake Cityyn.

Torino 2006
Italiassa järjestettiin ensimmäistä kertaa talviparalympialaiset tasan 20 vuotta sitten, vuonna 2006. Silloinkin kilpailtiin Alppien vuoristomaisemissa Torinon ympäristössä.
Kisojen 474 urheilijaa tulivat 38 eri maasta. Jaossa oli 58 mitalisarjaa viidessä eri lajissa, joista pyörätuolicurling oli mukana ensimmäistä kertaa.
Suomen joukkueen koko tippui ensimmäistä kertaa alle kymmeneen urheilijaan, mukana oli 5 maastohiihtäjää ja kaksi alppihiihtäjää.
Suomen seitsenhenkistä joukkuetta ei onnistanut, ja he palasivat kotiin tyhjin käsin ensimmäistä kertaa talviparalympialaisten historiassa. Maastohiihtäjä Sisko Kiiski sijoittui näkövammaisten naisten 15 km matkalla neljänneksi, ja alppihiihdossa kelkkalaskija Dragan Scepanovic oli suurpujottelussa kuudes.
Suomea paljon paremmin menestyi Ukraina, joka nousi edelliskisojen mitalitilaston 18. sijalta kolmanneksi. Venäjä vei voiton 13 kultamitalillaan.















